1449501406_1439986139_diplotekijat

Matkailu – uusi kupla?

PHILIPPE DESCAMPS

KUKAAN EI OLLUT osannut ennakoida, mikä yllättävä ilmiö tulisi avuksi Islannin talouden kohentumisessa: turistien määrän räjähdysmäinen kasvu. Vuonna 2010 maassa kävi 486 000 matkailijaa ja matkailuviranomaisten kaikkein optimistisimmissakin arvioissa turistien määrän toivottiin nousevan 745 000:een vuoteen 2020 mennessä1. Vuoden 2016 lopussa luku lienee jo vähintään 1,7 miljoonaa, minkä lisäksi Keflavikin kansainvälisen lentokentän kautta on kulkenut 4,8 miljoonaa matkustajaa2. Vuonna 2015 matkailun osuus oli lähes kolmannes vientituloista, ja se meni näin kalastuksen (23 %) ja alumiinin (20 %) edelle.

Matkailualan toimijoilta kuulee lukuisia anekdootteja siitä, miten erityisesti Kaakkois-Islannin matkailukohteet käyvät ylikierroksilla. Monet pelkäävät ensi vuodeksi ennustettua 26 prosentin kasvua.

”Meidän on pakko jarruttaa, jotta saamme kasvun hallintaamme emmekä jää sen jalkoihin”, toteaa Edward H. Hujbens, joka on Akureyrin yliopiston Islannin matkailuntutkimuskeskuksen johtaja.

”Kenen tehtäväksi jää rakentaa uusia teitä tai yleisövessoja ja kuka pitää niitä yllä? Ei pienillä kunnilla ole siihen varaa. Nyt olisi pikaisesti säädettävä vero, joka saisi kasvun hiukan hidastumaan ja toisi samalla varoja, joilla rahoittaa välttämätöntä infrastruktuuria.”

Majoituksen ja matkailukohteisiin vievien teiden tarpeen lisäksi yksi iso kysymys on työvoima.

”Jos jatkamme tähän tahtiin, maahan pitäisi saada 10 000–15 000 siirtotyöläistä vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi Keflavikissa lentoyhtiö Icelandair on ostanut entisen amerikkalaisten Nato-tukikohdan tiloja majoittaakseen sinne lentokentällä työskenteleviä puolalaisia. Matkailun nykyinen kehitys ei ole poliittisten päätösten tai matkailustrategian ansiota. Nyt olisi korkea aika kehittää sellainen.”

Islannin ainutlaatuinen sijainti Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen saumakohdassa tarjoaa poikkeuksellisia geologisia muodostumia (siirroksia, gey­sireitä, tulivuoria ja jäätikköjä) sekä laajoja karun luonnon hallitsemia maa-alueita. Luonnon ja ”seikkailujen” kasvava vetovoima saattaa kuitenkin päätyä ristiriitaan, sillä massaturismin kasvu saattaa lopulta pilata ja tuhota juuri sen, mikä matkailun kehityksen alkujaan käynnisti.

1 ”Tourism in Iceland in figures”, Islannin valtion matkailutoimisto, helmikuu 2010, www.ferdamalastofa.is

2 ”Tourism in Iceland in figures”, toukokuu 2016.

Piraatit ja Islannin valtaus
Punkkari, anarkisti ja Reykjavikin kaupunginjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *