LE MONDE DIPLOMATIQUE XIV
VERKOSSA JULKAISTUT ARTIKKELIT:
ISRAELIN HYÖKKÄYS HUMANITÄÄRISEEN AVUSTUSSAATTUEESEEN
Järjestöjen apu Gazaan tyrehtyy
Richard Falk: Sotarikolliset tuomiolle
Mika Rönkkö:
Esipuhe
”Kansanvalta otti niskalenkin markkinavoimista.”
Jyrki Katainen 10.5.2010
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen näyttää kääntyneen
Le Monde diplomatiquen linjoille Kreikan talouskriisin
myötä. Kokoomuksen puheenjohtaja myöntää,
että finanssikriisi on ollut kansanvallan ja markkinoiden
välistä taistelua.1
Monet tulkitsevat kuitenkin vakautuspakettiin liitetyt
ehdot markkinoiden niskalenkkinä demokratiasta.
Frédéric Lordon ennusti jo vuosi sitten, kuinka
velkakriisin verukkeella valtiontaloudet laitetaan
sokkihoitoon.2 Tiedossa on ankaria sosiaalimenojen
leikkauksia, jotka nakertavat hyvinvointiyhteiskunnan
perustuksia. Sokkihoidossa viimeisen 40 vuoden
yhteiskunnallisten kamppailujen ja sitkeiden neuvottelujen
kautta saavutetut tulonsiirrot ja suojaverkot
romutetaan hetkessä.
EU-maiden velkakriisi on osaltaan rajattomien finanssimarkkinoiden aikaansaannos. Finanssimarkkinat romahtivat vuonna 2008 (kuten oli hyvin etukäteen
tiedossa) holtittoman riskinoton seurauksena. Valtiot
riensivät pelastamaan hädänalaiset pankit konkursseilta,
käytännössä vastikkeetta (katso sivu 7).
Rahoitusala kehuu maksaneensa pankkituen takaisin. Kustannuksista unohtuu kuitenkin olennainen:
taantuman, pienentyneiden verotulojen ja elvytyspakettien
seurauksena julkisen sektorin budjettivaje
syveneni ja sen seurauksena puhkesi julkinen velkakriisi
(sivu 15). Rahoitusalalla ei kuulemma ole osaa
eikä arpaa ylivelkaantuneiden maiden kriisiin?
Julkisen tuen avulla rahoituslaitokset putosivat
jaloilleen ja palasivat tekemään tavanomaista bisnestään.
Kiitoksena avusta markkinavoimat kävivät heikoimmin
hoidettujen valtiontalouksien kimppuun, joiden ottamaan
lainarahan hinta nousi kestämättömäksi. Luonnollisesti
rahoitusala, erityisesti spekulatiiviset hedgerahastot,
käärivät julkisesta velkakriisistä huimat voitot.
”Tarkoituksena on taata se, että finanssisektori
tulee tulevaisuudessa kantamaan oman osuutensa kriiseistä.
Samoin tulemme selvittämään mahdollisuutta
globaaliin transaktioveroon”, Jyrki Katainen lupasi, kun EU:n 750 miljardin julkisesta vakautusrahastosta
sovittiin.3 Jää nähtäväksi missä määrin valtiovarainministeri
Kataisen toive toteutuu: Finanssialan keskusliitto
kun tyrmäsi jälleen kerran transaktioveron ”mahdottomana”.4
Varmaa on, että vähätuloisimmat niin Kreikassa
kuin muualla joutuvat lopulta kärsimään sekä yksityisen
että julkisen velkakriisin seurauksista.
1. ”EU sopi 750 miljardin euron vakautusjärjestelmästä”, HS 10.5.2010.
2. Katso Frédéric Lordon: Rahamyllyt kuriin, Into Kustannus 2010.
3. Yle, 10.5.2010
4. ”EU: Pörssivero edellyttäisi laajaa mukaantuloa”, HS 12.5.2010.
Ylös
|
