LE MONDE DIPLOMATIQUE VII
Esipuhe
Seitsemännessä Diplossa analysoidaan paitsi rahamarkkinoita ja niiden kriisiä (s. 21) myös rikkautta ja rikkaita itseään (s. 29). Forbes-lehden tuoreimmalla listalla on 1 062 dollarimiljardööriä – siis ihmistä, joiden omaisuuden arvo on vähintään miljardi Yhdysvaltain dollaria.
Pierre Rimbertin mukaan (s. 30) näiden reilun tuhannen maailman rikkaimman ihmisen yhteenlaskettu omaisuus on arviolta 50 biljoonaa, eli 50 miljoonaa miljoonaa. Luku on 180 kertaa Suomen bruttokansantuotetta tai noin 500 kertaa vuosittaista virallista OECDmaiden antamaa kehitysapua.
Samaan aikaan kun miljardöörien määrä ja omaisuus ovat moninkertaistuneet, eriarvoisuus niin kansakuntien sisällä kuin niiden välilläkin on kasvanut. UNDP:n mukaan maailman 500 rikkaimman ihmisen tulot ylittävät köyhimpien 416 miljoonan ihmisen tulot.
Länsimaissa eriarvoisuus pysyi vakaana vuodesta 1940 aina 1970-luvulle asti. Hervé Kempfin mukaan (s. 33) yritysten johtajat tienasivat tuolloin Yhdysvalloissa noin 35 kertaa alaistensa keskipalkan. Vuonna 2000 johtajien ja työntekijöiden palkkaero oli jo 130-kertainen.
Suomessa on viime vuodet seurattu yhdysvaltalaista tulonjakomallia. Rikkaimmat ovat vaurastuneet kansainvälisestikin poikkeuksellisella vauhdilla, vähätuloisimpien kansanosien tulot eivät ole juurikaan kasvaneet ja köyhimpien ostovoima jopa huonontunut.
Professori Matti Tuomalan tutkimusten mukaan suomalaisten rikkaimman prosentin tulot olivat 2,5-kertaiset koko kansan mediaanituloon verrattuna 1970- luvulta 1990-luvun alkuun, mutta viime vuonna ne olivat jo lähes viisinkertaiset. Eniten ansainneen kymmenyksen tulot olivat nousseet vuodesta 1990 yli 60 prosentilla ja 50 000 kaikkein rikkaimman tulot olivat nousseet peräti 172 prosentilla. Sen sijaan pienituloisimpien kymmenyksen reaalitulot kasvoivat vajaalla yhdeksällä prosentilla vuosina 1990–2004. Tulonjakotilastojen mukaan pienituloisten osuus väestöstä nousi vuoden 1995 7,3 prosentista 12,3 prosenttiin vuonna 2005.
Valittu veropolitiikka on epäilemättä vaikuttanut merkittävästi eriarvoistumiseen. Erityisesti pääomatulojen verotuksen keventäminen on hyödyttänyt kaikkein rikkaimpia. Kun vuonna 1987 suurituloisimman prosentin tuloista omaisuustuloja oli 11 prosenttia, oli niitä vuonna 2004 jo 63 prosenttia. Rikkaimpien palkkatulojen osuus sen sijaan laski 67 prosentista 28 prosenttiin.
Suomen talouslehdistössä on harmiteltu, ettei Forbesin miljardöörien listalla ole yhtään suomalaista, vaikka sinne oli viime vuonna kivunnut jo 87 venäläistä, 10 ruotsalaista ja jopa kaksi islantilaista miljardööriä. Suomen hallitus korjannee pidemmän päälle tämänkin epäkohdan poistamalla perintöveron. Hallitus kantaa muutenkin huolta Ibrahim Warden raportoimista suurrikkaiden rahahuolista (s. 39), kun suurille lahjoituksille luvataan hallitusohjelmassa verovähennysoikeus. (MR)
Ylös
Jotkut demokraatit ovat tasavertaisempia kuin toiset
WALTER BENN MICHAELS
Barack Obaman kampanjassa vältellään luokkaeroista puhumista. Demokraattien edistyksellinen siipi haluaa Yhdysvaltojen eliittiin lisää ihonvärin, sukupuolen ja etnisen taustan kirjoa, mutta se ei puutu kasvaviin varallisuuseroihin.
Ylös
Yhdysvaltojen horjuva talous
GÉRARD DUMENIL JA DOMINIQUE LÉVY
Amerikkalaisten ostovoima on taantunut, säästämisaste on lähes olematon (0,4 prosenttia), kiinteistöjen ja pörssiosakkeiden arvo on ollut laskussa vuoden alusta lähtien ja kotitalouksien velkaantuminen on ennätyslukemissa. Kuluttaminen velaksi ei pysty enää elvyttämään rapautunutta taloutta, vaikka Yhdysvaltain talous on selvinnytkin aiemmista laskukausistaan helpon luoton avulla.
Ylös
Mitä hyötyä on rikkaista?
PIERRE RIMBERT
Pitäisikö rikkaat laittaa maksamaan lisää veroa?
 Karttaliite
Ylös
Kuinka rikkaat tuhoavat maailman?
HERVÉ KEMPF
Miten ympäristökriisi liittyy sosiaaliseen eriarvoisuuteen? Talouselämän ja politiikan johtajat edistävät holtittoman kulutuksen mallia, joka koituu planeetan tuhoksi. Jos kaikkein rikkaimmat korjaavat kulutustottumuksiaan, seuraavat muut luokat perässä. Taloudellinen tasa-arvo voi auttaa pelastamaan maailman.
Ylös
Hyväntekeväisyyttä ja katumusharjoituksia
IBRAHIM WARDE
Ennen vanhaan hyväntekeväisyysjärjestöjen johtajattaret vierailivat köyhien luona sunnuntaisin messun jälkeen. Nykyään miljardöörit lahjoittavat rahojaan mailman huono-osaisille. Eilen kerskailtiin hyväntekeväisyydellä, tänä päivänä puhutaan humanitaarisuudesta. Upporikas Bill Gates jäi kesäkuun lopussa Microsoftista eläkkeelle ja keskittyy nyt filantropiaan.
Ylös
Taistelu uraanista ja Afrikan kaivossopimukset ANNA BEDNIK JA RAF CUSTERS
Nigerin tuaregit tarttuivat aseisiin helmikuussa 2007 ja vaativat uraanikaivoksista saatavien tulojen entistä oikeudenmukaisempaa jakamista. Nigerin armeija on vastannut väkivaltaisesti Pohjois-Nigerin vuoristoisella Agadezin alueella. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet mielivaltaisista pidätyksistä ja lähes 70 siviilin joukkoteloituksista. Lisäksi kerrotaan kidutuksista, raiskauksista, ryöstöistä ja karjalaumojen surmaamisesta. Yksi konfliktin osapuoli on alueella kaivostoimintaa harjoittava ydinenergiayhtiö Areva, joka on tehnyt uraanikaivosvaltauksia myös Suomessa ja rakentaa viidettä ydinvoimalaa Olkiluotoon.
Ylös
Laosin tappava sato
ANGELA ROBSON
Viimeinen pommi pudotettiin Laosiin kolmekymmentä vuotta sitten salaisessa sodassa, Vietnamin sodan ”toisella näyttämöllä”. Nyt laosilaiset pitävät maahan hautautunutta sotamateriaalia luonnonvarana, jota voi hyödyntää – tosin vaarallisesti – sen sisältämän metallin vuoksi.
Ylös
Ukraina kolkuttaa Euroopan unionin ovella
MATHILDE GOANEC
Toukokuun puolivälissä Ukrainasta tuli Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen. Askel yhdentymisessä läntiseen maailmaan ei kuitenkaan korvaa tappiota, jonka se kärsi 3.4. Naton huippukokouksessa: Venäjän painostuksen ja Ranskan ja Saksan haluttomuuden takia ei ryhdytty suunnittelemaan Ukrainan eikä Georgian jäsenyysneuvottelujen aloittamista. Maan johto pyrkii nyt vauhdittamaan Euroopan unionin jäsenyyttä.
Ylös
Pahan ongelma sodanjälkeisessä Euroopassa
TONY JUDT
”Jos totalitarismi tunnustetaan vuosisadan kiroukseksi, suurin vaara on, että siihen aletaan suhtautua niin pakkomielteisesti, että sokeudutaan lukuisille pienille ja suuremmille pahuuksille, joilla tie helvettiin on kivetty.”
Hannah Arendt, Essays in Understanding
Ylös
|
