Steampunkia, westerniä ja varjomaailman tuulia

8013

Erika Vik

Hän sanoi nimekseen Aleia

GUMMERUS

Suomalaisen fantasiakirjallisuuden uusi tähti Erika Vik yllättää esikoisromaanillaan hyvällä tavalla. Kirjan henkilöiden monitahoinen kavalkadi, sekä heidän seikkailunsa ja kohtaamisensa läpi fantasiamaailma Dwyrin tekevät kirjasta todella hienon lukukokemuksen suomalaisen fantasiakirjallisuuden saralla. Kirjan päähenkilöiden, seleesin ja ihmistytön, välinen ystävyys on poikkeuksellista ja tämän myötä muukalaisuuden ja toiseuden teemat ovat vahvana mukana tarinassa, samoin kuten suru ja siitä selviäminen. Dwyrin ja Kaksosaurinkojen maailmaa värittävät iloisesti etenkin steampunk ja höyrykoneiden aikakauden edistysusko, magia sekä villin lännen tuntu.

Hän sanoi nimekseen Aleia on fantasiaromaanitrilogian ensimmäinen osa. Kirjan päähenkilöt ovat erikoiset kumppanit – Seleesien tieteellisen edistämisen seuran jäsen, kartografi ja toisinaan menneisyyttään viskiin hukuttava Corildonin sekä muistonsa menettänyt ihmistyttö Aleia, jonka Corildon löytää eräänä myrskyävänä iltana tajuttomana Seuran pohjoisimman toimipisteen luota. Päähenkilöiden matkassa kuljetaan pohjoisen piskuisesta Wyelin kaupungista läpi Dwyrin mantereen kohti etelää muun muassa Pohjoislinjan pikajunassa matkalla, josta ei tapahtumia puutu. Päämääränä heillä on mahtia kanavoivien seleesien maa Seleesia, josta parivaljakko toivoo löytävänsä keinon palauttaa Aleian muistot entiselleen.

Kaksosaurinkojen maassa kahden kansan kanssakäymistä ei katsota hyvällä. ­Lisäksi Varjomaailman selittämättömät tuulet ovat aiheuttaneet hämmennystä ja ­pelkoa seleesien keskuudessa. Corildonin ja Aleian yhteinen matka lujittaa ihmis- ja seleesikohtaloita toisiinsa, ja heidän matkallaan kohtaamansa varsin persoonalliset henkilöt tuovat tähän myös oman osansa. Olennot, kuten fennekki ja amargundi, kiitävät ja hyörivät kirjassa ihmisten ja seleesien keskuudessa. Erika Vik loihtii lukijalle varsin eläväisen kuvan sekä ihmisaistein havaittavasta maailmasta että seleesien aistimista mahdin tuulista ja maailman varjopuolesta. Dwyrin fantasiamaailma pitää kokonaisuudessaan lukijaa hyvin otteessaan ja kiehtoo vielä kirjan lukemisen jälkeenkin.

Esikoisromaaniksi kirja ja sen lukijalle avautuva maailma on hyvin harkittu ja se tarjoaa sopivasti myös tiettyä hilpeää kepeyttä. Kaksosaurinkojen maailmaan jää vielä paljon asioita, joista trilogian seuraavat osat kertovat mahdollisesti myöhemmin enemmän. Fantasiaromaaniksi kirja tavoittaa hyvin myös taianomaiset elementit ja satamakaupunkien vilske villin lännen tyyliin myös aurinkojenlaskun jälkeen tarjoavat etenkin aikuiselle lukijalle todellisen seikkailun, jota lukiessa mielenkiinto ei helposti herpaannu.

Kaksosauringot -trilogian seuraava osa, Seleesian näkijä ­ilmestyy elokuun 2017 tienoilla. Lähemmin Kaksosaurinkojen maailmaan voi tutustua myös osoitteessa www.seleesia.com, jossa löytyy tietoa myös kirjassa esiintyvistä termeistä, päähenkilöistä ­sekä Dwyrin maantieteestä ja historiasta.

Elina Huttunen