”Federaalit” Arkadi Rotenberg

Krimillä ei kannata alkaa isoihin liikehankkeisiin lännen asettamien pakotteiden takia. Siksi Arkadi Rotenberg otti Kertšin sillan rakennusurakan vastaan raskain sydämin. Vuonna 2015 Kommersant-lehdelle antamassaan haastattelussa Rotenberg sanoi, että lännessä urakan toteuttaja leimataan ikävä kyllä mustan lipun nostajaksi. Rotenberg sanoo suostuneensa projektiin siitä huolimatta, koska haluaa ”kantaa kortensa kekoon maan kehittämisessä”.

Ennen Rotenbergia urakkaa ehdittiin ehdottaa toiselle menestyneelle liikemiehelle, Gennadi Timtšenkolle. Hän kieltäytyi, mikä oli ehkä kaukonäköistä, kun otetaan huomioon hanketta kohdanneet hankaluudet. Ukrainan hallinto on laittanut kapuloita rattaisiin muun muassa merialueen ekologisiin syihin vedoten. Presidentti Petro Porošenko antoi viime vuonna oikeusviranomaisille tehtäväksi laatia vahingonkorvausvaatimus venäläisten vesialueelle aiheuttamista ympäristöhaitoista. Venäjän viranomaisten mukaan delfiineillä ja muilla merenelävillä ei ole alueella mitään hätää eikä muutenkaan ole aihetta huoleen, sillä vedenlaatua ja muita ympäristömittareita tarkastellaan hyvin säntillisesti.

Viime vuonna Novaja Gazetan toimitukseen otti yhteyttä 15 ihmistä ­kertšiläiseltä asuinalueelta, joka oli kokonaisuudessaan päätetty purkaa sillan rakennustöiden tieltä. Alueen asukkaat olivat aluksi suostuneet muuttamaan ränsistyneistä asunnoistaan. Sitten kävi ilmi, että he saavat vanhojen omistusasuntojensa tilalle vain käyttöoikeuden uusiin asuntoihin. He eivät halunneet menettää omaisuuttaan ja muuttivat mielensä.

”Parempi oma kämppä, vaikka vaatimatonkin, kuin uusi lukaali olemattomilla oikeuksilla”, kuului yhden toimitukseen yhteydessä olleen asukkaan sanoma. Asian päädyttyä julkisuuteen yhteisymmärrys löytyi ja asukkaille alettiin jakaa omistusoikeuksia uusiin asuntoihin. Vuoden loppuun mennessä kiista oli kokonaisuudessaan soviteltu.

On vaikea arvioida, kuinka paljon sillan 228 miljardin ruplan hinnasta jää lopulta Arkadi Rotenbergille. Krimillä liiketoimintaa harjoittavista ison rahan tekijöistä Rotenbergillä on ehkä eniten taipumusta joutua skandaaleihin.

Valeri Abramov ja Viktor Perevalov

Krimin toinen megaprojekti on valtatie Tavrida. Kertšistä Sevastopoliin johtavan 253 kilometriä pitkän nelikaistaisen tien hintalappu on 139 miljardia ruplaa. Tien rakentaminen annettiin ilman kilpailutusta yhtiölle nimeltä ZAO VAD. Jo vuonna 2014 VAD:n omistajat Valeri Abramov ja Viktor Perevalov ylsivät viidenneksi Forbesin ”valtionurakoitsijoiden kuninkaalliset” -listalla. Heidän haalimiensa urakoiden yhteisarvo oli tuolloin 35 miljardia ruplaa. Vuonna 2017 VAD sai itselleen Tavridan ja Abramov ja Perevalov nousivat sen ansiosta listalla komeasti sijalle kaksi / komealle kakkossijalle. VAD on nyt komeasti listan kakkonen. Yhtiö on toiminut Pietarin ja Kaliningradin alueilla vuosia ja sillä on pitkä kokemus alalta. Tavridan projektissa yhden tiekilometrin hinnaksi on laskettu tulevan 549,5 miljoonaa ruplaa. Virallisten tilastojen mukaan nelikaistaisen tien rakentaminen Venäjällä maksaa noin 176 miljoonaa kilometriltä. Krimin liikenneviraston virkamiehet selittävät VAD:n työstämän tien korkeaa hintaa uudella hollantilaisella rakennustekniikalla, jossa pohjana käytetään tavanomaisen sepelin sijaan hienoksi jauhettua maa-ainesta. Hämmästyttävää kyllä, kyseisen metodin käytön pitäisi nimenomaan laskea kustannuksia. Vuonna 2009 Siperian valtiollisen tieliikenneakatemian toteuttamassa tutkimuksessa nimittäin todettiin, että hollantilaisella tekniikalla rakennettu valtatie on kolme kertaa halvempi kuin perinteinen sepelipohjainen tie.

Valtaväylän hintaa enemmän krimiläisiä mietityttävät kuitenkin ihmiset, joiden kodit sattuvat osumaan sen tielle sekä etenkin se, miten oman kodin ja omaisuuden menetys heille korvataan. Korvauksien suuruudessa on ollut toivomisen varaa. Tavridan jyräämien asukkaiden joukossa on paljon sellaisia, jotka ovat jääneet täysin vaille rahallista korvausta tai korvaavaa asuntoa. VAD:n tyhjät lupaukset ovat siis ajaneet monet perheet todella vaikeaan tilanteeseen.

Rotenbergin liiketoimien tapaan Abramovin ja Perevalovin Tavridan avulla tekemää voittoa ei pysty vielä arvioimaan. Summa selviää, kun ja jos tie joskus valmistuu. Se on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020.

Aleksandr Tkatšev

Monet Venäjän hallituksen jäsenistä ovat joutuneet lännen pakotelistalle. Maatalousministeri Tkatšev on yksi heistä. Siksi hänen liiketoimiensa siirtyminen Krimin maisemiin on hyvin luonnollinen askel.

Marraskuussa 2017 mediassa kerrottiin, että Krimin suurimman ruokakauppaketjun Pudin omistus olisi siirtynyt N. I. Tkatšev Agrokompleks -nimiselle yritykselle. Asia ei pidä ihan täysin paikkaansa, sillä Agrokompleks ei oikeastaan ole laajentanut toimintaansa Krimille eikä varsinaisesti ostanut Pudia. Sen teki ministerin puolesta hänen lähipiiriinsä kuuluva yrittäjä Marija Lisitsyna. Tkatšev ja Lisitsyna tutustuivat työskennellessään Krasnodarin hallintopiirin aluehallinnossa. Hieman myöhemmin Lisitsyna pääsi Sotši Park -yhtiön hallitukseen yhtä aikaa Tkatševin vävyn, Roman Batalovyin kanssa. Lokakuussa 2016 sanomalehti Vedomosti kirjoitti, että Agrokompleks valmistautuu ottamaan haltuunsa maatalouteen keskittyvän holding-yhtiön Akaševon osakkeet. Joulukuussa Lisitsynan omistama Agroaktiv osti Akaševon lippulaivan Ptitsefabrika Akaševskajan osakkeet. Ptitsefabrika Akaševskaja on Pud-ketjun omistaja. Tarkemmat olosuhteet ja kaupan ehdot koskien Marija Lisitsynan uutta omistusta eivät ole tiedossa. Kauppa toteutettiin Kyprokselle rekisteröidyn Astrid Finance Inc -nimisen yrityksen kautta. Astrid Finance Inc on yhtiö, jonka voi liittää ukrainalaiseen liikemies Gennadi Butkevitšiin. Se ei anna toteutuneesta kaupasta mitään tietoja eikä Lisitsynakaan halua kommentoida asiaa. Pud-ketjulla on 63 supermarkettia Krimillä. Tilikaudella 2015–2016 Pud-markettien tuottama puhdas liikevoitto oli 1,5 miljardia ruplaa.

Dmitri Kiselev

TV-juontaja Dmitri Kiselev on Tkatševin tavoin EU:n pakotelistalla, joten hän suosii lomillaan kotimaanmatkailua. Sitä helpottamaan hän on hankkinut hulppean mökin Krimin pienestä rantakaupungista Koktebelistä. Vuonna 2017 ukrainalaisen tv-ohjelman Grošin toimittajat tekivät juontajalle pienen käytännön pilan. He soittivat hänelle ja esiintyivät parlamentin puhemiehenä Vladimir Konstantinovina. ”Konstantinov” ilmoitti puhelussa, että Kiselevin omistama tontti on hänen suunnittelemansa bisneskompleksin tiellä ja Kiselevin datša joudutaan näin ollen purkamaan. Kiselev ilmoitti valittavansa asiasta presidentille. Oikeasti hänen ei tietenkään tarvinnut alkaa puuhaamaan valitusta, mikä oli luonnollisesti suuri helpotus. Monien muiden Krimin asukkaiden tilanne on kuitenkin toinen ja he joutuvat aktiivisesti kirjelmöimään Putinin kansliaan.

Kiselev haluaa parantaa vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kesäpaikkansa läheisyydessä. Hän toivoo, että Tihaja Buhta -nimiselle luonnontilaisen metsäalueen tilalle rakennettaisiin golfkenttä. Paikalliset käyttävät Tihaja Buhtan metsää retkeilyyn ja virkistäytymiseen.

”Mitä siellä Buhtassa muka tapahtuu? Silkkaa turismia, jossa ei ajatella ympäristöä ollenkaan. Aluetta voisi käyttää paremminkin, sen hienoon maisemaan sopisi erinomaisesti golfkenttä. Golfkentän avulla viheralue voidaan säilyttää ja urheilu ylipäätään edustaa tervehenkistä elämäntapaa. Kentän rakentaminen alueelle edistäisi vastuullista suhtautumista luontoon”, kertoo Kiselev ajatuksistaan.

Myös Lisja Buhta, toinen vapaassa käytössä oleva luontoalue, olisi Kiselevin mielestä sopiva paikka golfkentälle. Kiselev on tehnyt aloitteen, jossa esitetään kentän yhteyteen rakennettavaksi myös hotelleja, ravintoloita ja muita palveluita.

”Kaikki tietävät, miten likaista Lisja Buhtassa nyt on. Siellä majailee vain kuppaisia narkkareita. Mitään säilyttämisen arvoista siellä ei ole”, perusteli Kiselev ehdotustaan tiedotusvälineille.

Ukrainalaiset

Virallisesti ukrainalaisten liiketoimet Krimillä loppuivat huhtikuussa 2014, kun ”tilapäisesti valloitettuja alueita” koskeva laki tuli voimaan. Monien yritysten toiminta kuitenkin jatkui entiseen tapaan samojen ukrainalaisten omistajien alaisuudessa. Lakia kierretään järjestelmällisesti. Se onnistuu rekisteröimällä viralliset juridiset toimijat venäläisiksi. Nämä ”venäläiset” yhtiöt kirjaavat sitten Krimillä toimivien yritysten osakkeet omiin nimiinsä.

Ukrainalaiset oligarkit kuitenkin häädettiin armottomasti Krimiltä. Esimerkkeinä vaikkapa miljardöörit Igor Kolomoiskyi ja Rinat Ahmetov. Ensimmäisen omaisuus takavarikoitiin välittömästi venäläisen kevään jälkeen. Jälkimmäisen tehtaat Kertšissä otettiin valtion haltuun vuonna 2017. Vain yksi ukrainalainen oligarkki on onnistunut säilyttämään omistuksensa Krimillä. Hän on Dmitri Firtaš.

Dmitri Firtaš

Itävallassa asuva oligarkki Firtaš omistaa pohjois-Krimillä kaksi yritystä: Krimskij Titanin ja Krimsodan. Jättimäiset teollisuusyhtiöt kuuluvat tasavallan suurimpiin. Molemmilla on tällä hetkellä hieman ongelmia. Titanin tytäryhtiö Titanovye Investitsiin konkurssipesästä on käynnissä tutkinta. Tutkintaa vaatii VTB-pankki, jolla on yhtiöltä saatavia 39,4 miljoonan dollarin edestä. Novajan lähteet kertovat, että vaikka Titanovye Investitsii menisikin konkurssiin, sillä ei ole mitään vaikutusta Krimskij Titaniin. Krimsodaa sen sijaan uhkaa aivan oikea konkurssi lainasotkujen vuoksi. Vaikka se tuottaa hyvin, sen kassavarat eivät riitä kuittaamaan venäläisille velkojille siirtyneitä saatavia. Firtaš saattaa kuitenkin vielä pystyä pelastamaan tilanteen ainakin Titanin kohdalla. Hän on osoittanut kykenevänsä sovittelemaan asioita rakentavalla tavalla ja on suostunut vaihtokauppaan, jossa hän luovutti suurimman osan omistamansa lomakeskuksen Baza Volnan osakkeista velkojille kuitatakseen Titanin puolen miljardin dollarin velat. Osapuolet eivät halua kommentoida asiaa. Firtašin yhtiöitä johtaa hänen pitkäaikainen tuttavansa Aleksandr Jemelin.

Pavel Lebedev

Ukrainan entisellä puolustusministerillä Lebedevillä oli aikaisemmin Krimillä laajamittainen rakennusalan bisnes. Hänen yritysryppäänsä Parangon rakennuttaa edelleen hotelleja ja asuintaloja Sevastopolin ja Jevpatorijan alueille. Lebedevin liikeidea on yksinkertainen: rakentaa mahdollisimman halvalla taloja aivan meren rantaan ja myydä ne mahdollisimman kalliilla. Yksi hänen yhtiöistään, Agat-A, joutui hiljattain konfliktiin Sevastopolin asukkaiden kanssa. Kaupungin alueelta oli varattu tontti lapsiperheille tarkoitettua täysihoitolaa varten. Kaikkien yllätykseksi tontille nousi kuitenkin kaksi korkeaa kerrostaloa, joiden asunnot ovat nyt kaupan 5,6 miljoonan ruplan kappalehintaan. Kaupungin virkamiehet tuomitsevat Lebedevin yhtiön toiminnan, mutta eivät mahda asialle mitään.

”On hieman vaikea ymmärtää päättävien viranomaisten suhtautumistapaa Pavel Lebedevin toimintaan”, sanoo kaupunginneuvoston jäsen Ivan Komelov.

”Joissain tapauksissa sitä ei hyväksytä, mutta toisissa, yhtä arveluttavissa tapauksissa asiat ovatkin yhtäkkiä ok. On kuitenkin pakko huomauttaa, että Lebedev ei erityisemmin tarvitse paikallisten viranomaisten hyväksyntää – hän on itsenäinen suurpääomanomistaja, jolla on yhteyksiä valtakunnan tason silmäätekeviin”, Komelov lisää.