Yoko Tawada: Muistelmat lumessa

Fabriikki Kustannus 2019
Suom. Meeri Allinen ja Erkki Vainikkala

HARVEMMIN TULEE ajatelleeksi, kuinka eläimet kokevat meidät ihmiset, mutta Berliinissä asuvan japanilais-saksalaisen Yoko Tawadan kirja Muistelmat lumessa antaa siitä yhden hilpeän esimerkin. Muistelmat lumessa on kirjailijan ensimmäinen suomennettu teos. 

Teos kertoo kolmen jääkarhun tarinan eri vuosikymmeniltä aina kylmän sodan aikakaudelta sen jälkeiselle ajalle. Ensimmäisessä tarinassa lahjakas isoäitijääkarhu karkaa moskovalaisesta sirkuksesta aloittaakseen uuden elämän menestyneenä länsimaisena kirjailijana ja päätyy lopulta Kanadaan. Toinen tarina keskittyy jääkarhuemo Toskaan, itäsaksalaisen sirkuksen päätähteen, ja kolmannessa Knut-pentu kasvaa emostaan erossa Berliinin eläintarhassa. Kaikki jääkarhut ovat tavalla tai toisella tekemisissä ihmisten kanssa ja Tawada kuvaa varsin rennosti jääkarhujen tuntemuksia – ne kun villieläiminä usein kyseenalaistavat asioiden totutun laidan.

Teos kuvaa sosialistista aikakautta ja sen päättymistä. Kolmen jääkarhun tarina kääntää päälaelleen ihmisen näkökulmasta käydyt keskustelut eläinten oikeuksista. Teoksessa ihminen näyttäytyy vain yhden lajin edustajana muiden joukossa. Jääkarhut taas esitetään ihmisiin verrattavina olentoina.

Tawada käsittelee taitaen suuria, yhteiskunnallisen todellisuuden pinnan alla lepääviä asioita, joita on usein haastavaa kuvailla arkisin keinoin. Kolmen jääkarhun tarinassa hän tekee tämän arkiseen maailmaan lipuvalla maagisella tunnelmalla, jossa todellinen ja epätodellinen limittyvät toisiinsa ja jääkarhujen ja ihmisten on mahdollista kommunikoida keskenään. Herää kysymys, onko villieläimillä meille ihmisille mahdollisesti jotain kerrottavaa? 

Elina Huttunen