Ajankohtaista
Le Monde Diplomatique lehti ilmestyy 18 eri kielellä ja eri editioita on 29. Yli kaksi miljoonaa ihmistä kaikkialla maailmassa lukee lehteä. Suomen Le Monde diplomatique on ilmestynyt vuodesta 2007. Lehden erikoispiirteenä on, että se julkaisee myös riippumattoman venäläisen Novaja Gazetan artikkeleita.
Diplon numerossa 1/2019
Ranskan keltaliivit saivat presidentin taipumaan
Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta 02/2019 sisältää laajan katsauksen Ranskan keltapaitoihin, jonka avaa päätoimittaja Serge Halimin pitkä analyysi keltaliiveistä ja Macronissa.
Kun hallinto perustuu voimankäyttöön ja pakkoon
Keltaliiviliikkeen laajuus, kesto ja päättäväisyys ovat olleet Ranskan hallinnolle epämiellyttävä yllätys, kirjoittaa Laurent Bonelli.
Itsevarma kaveriporukka junaili brexitin
Vuosikausia tämä porukka hyödynsi mediakanaviaan saadakseen britit vastustamaan EU:ta. Heidän retoriikkaansa oli iva, nokkeluus ja huumori, kirjoittaa pääkirjoituksessaan Ari Turunen.
Rojava kompromissin ja utopian välissä
Mitä tapahtuu kurdeille? Petetäänkö lupaukset jälleen kerran? Lue Mireille Courtin ja Chris Den Hondin artikkeli.
Musiikki, politiikka ja arvomaailma – valta hyökkää Venäjän nuorison kimppuun joka suunnasta
Turvat tukkoon! Venäjällä yritetään tukkia räppäreiden suut. Lue laaja artikkeli, miten viranomaiset pyrkivät kontrolloimaan ”häiriköitä”:
Diplon numerossa 5/2018
Rauhanpalkitun häpeällinen hiljaisuus
On kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun Aung San Suu Kyin puolue nousi valtaan Myanmarissa. Sinä aikana maan sananvapaus on heikentynyt selvästi. Rakhinen osavaltio on käytännössä suljettua aluetta ja siellä on käynnissä rohinga-vähemmistöön kohdistuva etninen puhdistus.
Sähköauto on Kiinalle onnenpotku
Yhden ainoan sähköauton akuston sähkömagneeteissa on jopa kolme ja puoli kiloa harvinaisia maametalleja, joista suurin osa tulee Kiinasta. Euroopan unionin komission mukaan koko joukko sähköautojen tarvitsemista metalleista on saatavuudeltaan ”kriittisessä tilassa” eli niiden toimitukset uhkaavat keskeytyä. Lisäksi raaka-aineiden louhinta ja jalostus edellyttävät erittäin saastuttavia menetelmiä.
Kalanviljelyn sameissa vesissä
Teollinen kalanviljely aiheuttaa riskejä ympäristölle ja terveydelle niin Norjan kuin Chilen vuonoissa, mutta tästä vaietaan.
Knessetissä hyväksyttiin heinäkuun 19. päivänä perustuslain tasoinen laki, joka määrittelee Israelin ”juutalaisten kansallisvaltioksi”.
Diplon numerossa 4/2018
Eurooppa oli pitkään maastamuuttoaluetta. Nyt siitä on tullut vastaanottava alue, jonka länsiosa vetää voimakkaasti puoleensa. Euroopan keski- ja itäosissa, kuten Balkanilla, maastamuutto kuitenkin heikentää elpymismahdollisuuksia. Väestön vähenemisen pelko ruokkii nationalismia.
Vieraat ryöstävät Afrikan kalat
Teollinen kalastus on katastrofi Afrikalle. Afrikan rannikot ovat erinomaisia ryöstökohteita Venäjän, Aasian ja Euroopan kalastusyrityksille. Laiton kalastus vastaa
65 prosenttia Länsi-Afrikan alueelta saadusta laillisesta saaliista.
Etelä-Amerikan suurinta valtiota ravistelee nykyään väkivaltaisuuksien aalto. Perustuslaillista järjestystä vastaan rikotaan yhä useammin, ja monet diktatuurin päätyttyä 1985 voimaan tulleet kansalaisoikeudet ovat nyt vaarassa. Niistä tärkeimpiä ovat sananvapaus ja vapaus valita maalle johtajat.
Jalkapallon MM-kisat maksoivat Venäjälle 883 miljardia ruplaa eli yli 12 miljardia euroa. Loppulasku teki niistä kalleimmat koskaan järjestetyt urheilujuhlat.
