Ajankohtaista
Le Monde Diplomatique lehti ilmestyy 18 eri kielellä ja eri editioita on 29. Yli kaksi miljoonaa ihmistä kaikkialla maailmassa lukee lehteä. Suomen Le Monde diplomatique on ilmestynyt vuodesta 2007. Lehden erikoispiirteenä on, että se julkaisee myös riippumattoman venäläisen Novaja Gazetan artikkeleita.
Diplon numerossa 3/2018
Sähköinen kisa Afrikan energiamarkkinoista
Afrikan energiamarkkinoiden kehitys vetää puoleensa maailman energiajättejä kuin kärpäsiä, mutta myös afrikkalaiset yhtiöt haluavat olla mukana vauhdissa. Tarpeet ovat valtavat, sillä 650 miljoonaa asukasta on edelleen vailla sähköä.
21 on kulunut siitä, kun osa Turkin armeijasta teki vallankaappausyrityksen. Tänä aikana 115 000 ihmistä on joutunut valtion vainon kohteeksi. Jotkut ovat kuolleet vankiloihin; toiset odottavat pitkiä tuomioita kidutus vielä tuoreessa muistissaan. Yhteiskunta on kokenut valtavan murtuman ja vainon uhrit ovat pelkkiä paarioita.
Japaninmeren kalastajat vastustavat tonnikalan ryöstökalastusta
Pienen Japaninmeren eteläosassa sijaitsevan saaren 300 kalastajaa ovat ryhtyneet taisteluun tonnikalakantojen säilyttämiseksi Tyynessämeressä. Heidän mukaansa kalavarojen hupenemisen syynä on ryöstökalastus, jonka suosimisesta he syyttävät valtion kalatalousvirastoa. Kalastajien taistelu ei tule olemaan helppoa maassa, jossa kulutetaan eniten tonnikalaa maailmassa.
Suomi oli täynnä hirviöitä vuonna 1918
Suomen vuoden 1918 sisällissodan kokeneita ei ole enää elossa, mutta kipupiste pysyy. Sovinto on vaikea löytää vielä sukupolvienkaan jälkeen. Suomi haavoittui henkisesti ajautuessaan kansalaisten keskinäiseen sotaan. Vastakkain olivat punaiset ja valkoiset joukot.
Diplon numerossa 2/2018
Diplo&NG-lehden numeron 02/2018 erityisteemana Saksa ja sen hankala rooli ylivertaisena talousmahtina: toisaalta Yhdysvaltojen ja Itä-Euroopan puristuksessa ja samaan samaan aikaan ylivoimaisena taloutena, joka lepää olennaisilta osin sen epäsuhtaisissa taloussuhteissa Puolan, Tšekin, Unkarin ja Slovakian kanssa. Rikas Saksa on jo neljännesvuosisadan ajan toteuttanut naapureidensa kanssa samaa kuin Yhdysvallat, joka on sijoittanut tehtaitaan Meksikoon, eli ”lähiulkoistamista.”
Pyhä saksalaistaloudellinen keisarikunta
Konservatiiviset ja kansallismieliset johtajat ovat nousemassa yhä vahvempaan asemaan molemmin puolin Atlanttia, se panee Euroopan ja ”avoimen yhteiskunnan” kannattajat puolustuskannalle. Saksan kaksi strategista liittolaista ovat etääntymässä siitä: Itä-Eurooppaan leviää autoritarismi ja Yhdysvaltoja houkuttaa unilateralismi. Merkitseekö tämä, että kellot soivat liberaalille aikakaudelle?
Saksa Yhdysvaltojen ja Itä-Euroopan puristuksessa
Italiassa maaliskuun neljännen päivän parlamentti-vaaleista alkoi epävarmuuden aika. Vaalien suureksi voittajaksi nousi ”systeeminvastainen” muodostuma Viiden tähden liike. Muutamassa vuodessa maan suurimmaksi puolueeksi noussut liike näyttäytyy ufona Italian ja Euroopan politiikassa.
Ei oikeistoa, ei vasemmistoa eikä keskustaa
Novaja Gazeta selvitti, kenelle Krim todellisuudessa kuuluu.
Diplon numerossa 6/2017
Afrikan maatalous vapaakaupan kannattajien pihdeissä
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan aliravitsemuksen väheneminen maailmassa on tänä vuonna hidastunut ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Osaselityksenä ovat ilmastonmuutos ja sotilaalliset konfliktit, mutta oman synkän lisänsä tilanteeseen tuovat myös vapaakauppasopimukset, jotka pakottavat maat avaamaan rajansa ja horjuttavat paikallista maataloutta.
Venäjän presidentinvaalien varma voittaja on tiedossa kuten ennenkin. Vaalien 2018 erikoisuus on se, että vastaehdokkaat on laitettu osittain uusiksi ja heidän runsaasta joukostaan huomattavan moni on tuttu kasvo viihdemaailmasta.
Separatismin ja keskusvallan vastakkainasetteluun perustuva tulkinta peittää alleen toisen, syvällisemmän ongelman: Espanjan perustuslaki ei ole kehittynyt sitten diktaattori Francisco Francon (1892–1975) kuoleman ja vähitellen menettänyt kosketuksensa maan todellisuuteen.
Muutamia huomioita yhden Venäjän levottomimman alueen neljästä vuodesta runoilija-dramaturgi Ramazan Abdulatipovin hallinnon alla.