Donald_Trump_and_Mohammad_bin_Salman_Al_Saud_in_the_Oval_Office,_March_14,_2017

Kun Trump haluaa rikkoa amerikkalaisen politiikan normeja vastaan, Saudi-Arabian vahva mies, kruununprinssi Mohammed Ben Salman, josta käytetään yleisesti lyhennettä ”MBS”, puolestaan pyrkii olemaan ennalta-arvaamaton. Mohammed Ben Salman tapaamassa Trumpia Washingtonissa maaliskuussa 2017. Kuva: White House, Shealah Craighead

Liittoutumia, sukuja ja liiketoimia

Ibrahim Varde

Pyyhkäisyelekromikroskoopin kuva Vibrio cholerae-bakteerista. Vibrio cholerae -bakteerit ovat yleisiä suolaisissa ja makeissa vesissä, Se lisääntyy nopeasti lämpimässä. Kolera leviää  saastuneen juomaveden tai saastuneella vedellä huuhdelluiden elintarvikkeiden välityksellä. Bakteeri tuottaa myrkkyä, koleratoksiinia, jolloin kudoksista poistuu suoleen runsaasti vettä. Se aiheuttaa voimakkaan vesiripulin. Ilman hoitoa potilas kuolee nestehukkaan. Kuva: Ronald Taylor, Tom Kirn, Louisa Howard
Pyyhkäisyelekromikroskoopin kuva Vibrio cholerae-bakteerista. Vibrio cholerae -bakteerit ovat yleisiä suolaisissa ja makeissa vesissä, Se lisääntyy nopeasti lämpimässä. Kolera leviää saastuneen juomaveden tai saastuneella vedellä huuhdelluiden elintarvikkeiden välityksellä. Bakteeri tuottaa myrkkyä, koleratoksiinia, jolloin kudoksista poistuu suoleen runsaasti vettä. Se aiheuttaa voimakkaan vesiripulin. Ilman hoitoa potilas kuolee nestehukkaan.
Kuva: Ronald Taylor, Tom Kirn, Louisa Howard

Vuoden 2016 vaalikampanjansa aikana Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump ruoski ankarasti Saudi-Arabiaa, mutta nykyisin hän pyrkii hyödyntämään kuningaskunnan vaurautta Yhdysvaltojen eduksi. Trump ei kuitenkaan ota huomioon Saudi-Arabian rakenteellisia ongelmia sen tavoitellessa taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia, joiden toteutumisesta ei ole takeita.

Syyskuussa 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaalien kampanjan käydessä kuumimmillaan senaatti ja edustajainhuone hyväksyivät lähes täysin yksimielisesti lain, joka tunnetaan lyhenteellä Jasta (Justice Against Sponsors of Terrorisme Act). Suoraan Saudi-Arabiaan kohdistunut laki antaa Yhdysvaltojen kansalaisille mahdollisuuden vetää oikeuteen valtiot, jotka ovat auttaneet ”suorasti tai epäsuorasti” organisaatioita, jotka ovat osallisina ”Yhdysvaltoja vastaan suunnatussa terroristitoiminnassa”. Donald Trump, josta oli juuri tullut republikaanien presidenttiehdokas, kannatti lakiehdotusta yhtä järkähtämättä kuin äänekkäästikin. Kun presidentti Obama yritti – siinä onnistumatta – käyttää veto-oikeuttaan (valtioiden koskemattomuusperiaatteen perusteella), Trump moitti Obaman pyrkimystä ”häpeälliseksi”.1

Ennen presidentiksi tuloaan Trump keskittyi Saudi-Arabian suhteen kolmeen pääteemaan. Ensimmäinen niistä oli terrorismi: presidenttiehdokas ei antanut kuulijoittensa unohtaa syyskuun 2001 terrori-iskua eikä sitä, että ”yhdeksästätoista terroristista viisitoista” oli Saudi-Arabian kansalaisia. Toiseksi saudien kuningaskunta on hänen mukaansa ”säädyttömän” rikas. Kolmanneksi Trump esitti Saudi-Arabian kuokkavieraana, jonka pitäisi osallistua turvallisuuskustannuksiin isommalla osuudella.

Trump muun muassa julisti: ”Saudi-Arabia on suurin terrorismin rahoittaja maailmassa. Se käyttää meidän öljydollareitamme ja meidän rahojamme tukeakseen terroristeja, jotka haluavat tuhota meidän kansamme.”2

Valintansa jälkeen Trump lausui viitaten laajemmin alueen kuningaskuntiin: ”Persianlahden mailla ei ole mitään muuta kuin rahaa. Meillä sitä taas ei ole; valtionvelkamme on 20 000 miljardia dollaria. Minä aion vaatia näiltä mailta meille paljon rahaa.”3

Jo ennen politiikkaan tuloaan Trump oli pitkään tavoitellut jalansijaa Persianlahden maiden markkinoilla. Toukokuussa 2015 Trumpin tytär Ivanka, joka on nyt myös hänen neuvonantajansa, ilmoitti, että Trumpien perheyritys aikoi kehittää toimintaansa Saudi-Arabiassa, Qatarissa, Dubaissa ja Abu Dhabissa.4 Tästä löytynee selitys siihen, miksi nämä maat eivät kuulu Trumpin laatimaan muslimien maahantulokieltolistaan (muslim ban), joka sai republikaanien tukijoukot riemuihinsa vaalikampanjan aikana. Viikko Trumpin virkaanastumisen jälkeen presidentin määräyksestä Yhdysvallat sulki terrorismin uhkaan vedoten rajansa seitsemästä islamilaisesta maasta (Irak, Iran, Libya, Somalia, Sudan, Syyria ja Jemen) tuleville pakolaisille ja keskeytti viisumien myöntämisen näiden maiden kansalaisille. Tuomioistuimessa presidentin määräys kuitenkin jäädytettiin islamia syrjivänä. Tekstiä on muotoiltu myöhemmin useaan kertaa uudestaan, mutta kertaakaan siihen ei ole sisällytetty Persianlahden maita.5

SÄÄNTÖJEN RIKKOMISTA JA ENNALTA-ARVAAMATTOMUUTTA

Kun Trump viime toukokuussa ilmoitti, että hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa suuntautuisi Saudi-Arabiaan, se oli aikamoinen yllätys. Kaiken pintakiillon takaa Yhdysvaltojen presidentti ja saudijohtajat olivat löytäneet monta heitä yhdistävää asiaa: kumpikin taho inhoaa sekä Irania että presidentti Obamaa ja molempien johtamistavoissa on yhtäläisyyksiä. Valtaan noustuaan Trump on tehnyt selväksi, että hän aikoo hallita maata samalla tavalla kuin hän johti Trump Organizationia, joka voi olla rakenteeltaan pieni perheyritys, mutta sen kautta liikkuvat suuret rahat, ja jossa Donald Trump on herra talossa. Hänen lapsensa olivat hänen tärkeimpiä työntekijöitään, ja he ovat säilyttäneet asemansa hallitsijan neuvonantajina. Valtakunta kantaa hallitsevan perheen sukunimeä, ja perhe ja valtio sekoittuvat iloisesti ja ilman perustuslaillisia rajoituksia. Kun Trump haluaa rikkoa amerikkalaisen politiikan normeja vastaan, Saudi-Arabian vahva mies, kruununprinssi Mohammed Ben Salman, josta käytetään yleisesti lyhennettä ”MBS”, puolestaan haluaa olla ennalta-arvaamaton.

Ei ole hämmästyttävää, että Saudi-Arabian tulevan kuninkaan (32 vuotta) ja Yhdysvaltojen presidentin vävyn (36 vuotta) välille on syntynyt tiivis yhteisymmärrys. Jared Kushnerilla – kuten myös hänen vaimollaan Ivankalla – on työhuoneet Valkoisessa talossa, ja poliittisesta kokemattomuudestaan huolimatta kiinteistökauppias ja sijoittaja Kushnerilla on laajat poliittiset valtuudet. Presidentin Lähi-idän asioiden neuvonantajana Kushner, jolla on valmis ystävyyssuhde Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa, aikoo saada aikaan rauhansopimuksen Israelin ja palestiinalaisten välillä. Kushner ahkeroi myös israelilaisten ja saudien lähentämiseksi, joilla molemmilla on tähtäimessään paitsi Iran, myös Libanonin Hizbollah. Ei ole mikään sattuma, että samaan aikaan kun Saudi-Arabia pyrkii eristämään Hizbollah-puolueen Libanonin poliittisella kartalla – pääministeri Saad Haririn 4. marraskuuta 2017 tapahtuneen ”eron” kautta – se lähettää ystävällisiä signaaleja Israelin suuntaan.

Jared Kushner löytyy myös muiden poliittisen päätösten takaa. Hän vaikutti muun muassa Paul Manafortin palkkaamiseen Trumpin vaalikampanjan päälliköksi (Manafort on nyt syytettynä muun muassa rahanpesusta) sekä liittovaltion keskusrikospoliisin FBI:n johtajan James Comeyn erottamiseen – minkä seurauksena Robert Mueller nimitettiin erikoistutkijaksi selvittämään Venäjän vaikuttamis­yrityksiä Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Mueller on nyt kiinnostunut Kushnerin toimista ja erityisesti tämän salaisesta tapaamisesta Venäjän valtiollisen kehityspankin johtajan Sergei Gorkovin kanssa. Gorkov on yksi henkilöistä, jotka ovat kuuluneet Yhdysvaltojen sanktiolistalle sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin itseensä.6

Donald Trumpin vierailun Riadissa 20.–21. toukokuuta 2017 piti todistaa koko maailmalle presidentin taidot ”superneuvottelijana”. Noin viidellekymmenelle muslimijohtajalle pitämässään puheessa Trump esitteli näkemyksensä pyhästä liitosta Irania vastaan, joka olisi eräänlainen sunnilainen Nato.7 Presidentti ilmoitti lisäksi välittömistä tai tulevista kaupoista, joiden kokonaisarvo olisi 380 miljardia dollaria, ja niistä 110 miljardia kohdistuisi sotilastarpeisiin. Ne esiteltiin ”Yhdysvaltojen historian merkittävimpänä asesopimuksena”, mikä sai kummankin maan liike-elämän hekumoimaan. Trump oli näin täyttänyt vaalilupauksensa, sillä hänen mukaansa sopimusten tarkoituksena oli ”tukea Saudi-Arabian ja Persianlahden alueen turvallisuutta Iranin edustamaa uhkaa vastaan sekä vahvistaa kuningaskunnan kykyä osallistua alueen terrorismin vastaisiin operaatioihin, mikä keventää Yhdysvaltojen armeijan vastuuta alueella”. Vielä paremmalta kuulosti, että saudien investointirahastolla olisi suora pääsy Yhdysvaltojen infrastruktuurihankintoihin. Yhdysvaltalainen rahoitusyhtymä Blackstone, jonka johtaja on presidentin läheinen neuvonantaja Stephen Schwarzman, ilmoitti samassa yhteydessä 100 miljardin dollarin rahaston perustamisesta, jonka tarkoituksena oli rahoittaa ”pääosin” investointeja Yhdysvaltojen alueella toteutettaviin hankkeisiin.

”VISION 2030”

Trumpin suunnittelema uusi alueellinen järjestys ei kuitenkaan kestänyt muutamaa päivää pitempään… Saudien kruununprinssi asetti nimittäin naapurimaan Qatarin saartoon syyttäen sitä terrorismin rahoittamisesta,8 mikä johti sunnirintaman yhtäkkiseen repeämiseen. Kuuden öljymonarkian (Saudi-Arabia, Qatar, Arabiemiraatit, Bahrain, Oman ja Kuwait) vuonna 1981 perustama Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvosto on nyt hajoamaisillaan.

Miten käy Riadissa solmituille lukuisille sopimuksille ja esisopimuksille? Niiden toteutumista on lupa epäillä. Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian välillä vallitseva entente cordiale (sydämellinen yhteisymmärrys) perustuu itse asiassa väärinymmärrykseen. Presidentti Trump aikoo hyödyntää saudien rikkautta tajuamatta, miten suuriin rahoitusvaikeuksiin ”mahtava kuningaskunta” on joutunut öljyn hinnan romahduksen takia. Sillä ei kerta kaikkiaan ole varaa toteuttaa Trumpin geopoliittisia ja taloudellisia ambitioita. Katteettomat lupaukset eivät toki sido muita kuin niitä, jotka uskovat niihin. Saudi-Arabian johto vaikuttaa kuitenkin vakuuttuneelta siitä, että yhteiskuntaa voi muuttaa määräämällä.

Ben Salman käynnisti vuonna 2016 ”Vision 2030” -kehityssuunnitelman,8 jonka tarkoituksena on irrottaa kuningaskunta mustan kullan riippuvuudestaan. Suunnitelma nojaa jättihankkeisiin suunnattuihin valtaviin investointeihin, kokonaisten taloussektoreiden yksityistämiseen, ja veden, sähkön ja polttoaineiden nauttiman valtiontuen poistumiseen vuonna 2020. Suunnitteilla on myös (tupakkaa ja virvoitusjuomia koskevan) epäsuoran verotuksen kehittäminen sekä 5 prosentin liikevaihtoveron voimaan asettaminen. Samaan aikaan on tarkoitus viedä läpi uudistuksia, joilla uskonnollisen poliisin toimien valvontaa tiukennetaan, naisten oikeuksia laajennetaan (muun muassa autolla ajaminen sallittaisiin) ja molempien sukupuolten esiintyminen yhdessä julkisilla paikoilla sallitaan.

”Vision 2030” -suunnitelman kärkihankkeen toetutuminen antaa kuitenkin odottaa itseään. Kyseessä on aie yksityistää 5 prosenttia öljyjätti Saudi Aramcon pääomasta. Kuningaskunnan antaman arvion mukaan operaatio, joka piti toteuttaa vuonna 2018 mutta joka siirrettiin vuoteen 2019, tuottaisi kuningaskunnalle 100 miljardia dollaria, mistä voidaan laskea, että yrityksen arvo on 2000 miljardia. Vaikka monet asiantuntijat pitävät arviota mielikuvituksellisena, finanssimaailma on takertunut syöttiin, jonka mukaan kyseessä on kaikkien aikojen suurin pörssiin listautuminen. Presidentti Trump on esittänyt toiveen, että noteeraus tehtäisiin ennemmin New Yorkissa kuin Lontoossa tai Hongkongissa, mutta Jasta-laki saattaa jäähdyttää rahoittajien innostuksen.

Saudi-Arabia järjesti 24.–26. lokakuuta 2017 kansainvälisen investointifoorumin, ”erämaa-Davosin”, joka pidettiin Riadin Ritz-Carlton-luksushotellissa. Sinne kutsuttiin 3500 ulkomaista yritysjohtajaa, ja heille esiteltiin mahtipontisia hankkeita, joihin uppoaisi 500 miljardin dollarin investoinnit. Pääkaupunkiin rakennettaisiin valtava Disneylandin kanssa kilpaileva huvipuisto; viitisenkymmentä Punaisenmerent saarta muutettaisiin luksuskylpylöiksi; Jordanian ja Egyptin rajamaille pystytettäisiin futuristinen Neom-megapoli ja mikäli esittelyvideoon on uskomista, Jeddan pohjoispuolelle rakennettaisiin kuningaskunnan oma Piilaakso, 26 500 neliökilometrin laajuinen erityistalousalue, jossa robotit hoitaisivat osan palveluista.

Vain muutama päivä ”erämaa-Davosin” loiston ja lupausten jälkeen 4. marraskuuta 2017 samassa luksushotellissa tehtiin ennenkuulumaton joukkopidätys. Yksitoista kuningasperheen prinssiä, neljä toimivaa ministeriä, lukuisia poliitikkoja ja joukko korkeita upseereita sekä kansainvälisesti tunnettuja liikemiehiä asetettiin kotiarestiin. Syrjäytettyjen joukossa oli muun muassa prinssi Al-Walid Ibn Talal, joka on ollut erittäin kriittinen presidentti Trumpia kohtaan. Bloomberg on arvioinut hänen omaisuutensa 19 miljardiksi dollariksi, millä hän sijoittuu 50:nneksi maailman miljardöörilistalla. Juuri ennen operaatiota kuningas Salman oli ilmoittanut, että maahan perustetaan kruununprinssin johtama ”korruption vastainen komitea”, jonka tehtävänä on ”selvittää julkisia varoja vastaan tehtyjä rikkomuksia ja varojen väärinkäyttöä”. Lukemattomia pankkitilejä jäädytettiin samaan aikaan kun turvallisuusjoukot pitivät yksityiset lentokoneet maassa, jotta ”korruptiosta epäillyt” henkilöt eivät voisi poistua maasta. Presidentti Trump soitti kuninkaalle ja ilmoitti tukevansa tämän toimia. Financial Timesin mukaan pidätetyt henkilöt voivat päästä vapaiksi maksettuaan lunnaiden muodossa olevat takuut, jotka vastaavat noin 70 prosenttia heidän varoistaan.10 Riittääkö se rahoittamaan Saudi-Arabian Yhdysvalloille antamat harkitsemattomat lupaukset?

Patria AMV

LÄHI-ITÄÄN VIETIIN vuonna 2016 suomalaisia sotatuotteita lähes 84 miljoonan euron arvosta eli ennätyksellisen paljon. Suurin osa summasta kertyi 40:tä valtion enemmistöomisteisen aseyrityksen Patrian AMV 8×8 -panssariajoneuvosta, jotka myytiin Arabiemiraatteihin.
Patria AMV on todisteiden mukaan osallistunut taisteluihin Jemenin sodassa, joka on vastoin Suomen käytäntöä, jonka mukaan sotilaskalustoa ei myydä sotaa käyviin maihin.
Vientilupa myönnettiin vuoden 2015 lopulla ja vielä tammikuussa 2018 valtioneuvosto on hyväksynyt Patrialle jatkovientilupia AMV-kauppoihin liittyen.

1 Mark Hensch, ”Trump slams Obama for ’shameful’ 9/11 bill veto”, The Hill, Washington, DC, 23. syyskuuta 2016.

2 Leif Wenar, ”Citizen Trump was right about the Saudis; President Trump, not so much”, The Los Angeles Times, 22. toukokuuta 2017

3 RealClearPolitics, 16. joulukuuta 2016.

4 ”Trump eyes UAE, KSA and Qatar hotels”, 10. toukokuuta 2015, www.hoteliermiddleeast.com

5 Steve Almasy ja Darran Simon, ”A timeline of President Trump’s travel bans”, 30. maaliskuuta 2017, http://edition.cnn.com

6 Jennifer Rubin, ”Jared Kushner and Ivanka Trump must go”, The Washington Post, 4. lokakuuta 2017.

7 NATO, Pohjois-Atlantin liitto

8 ”Les impasses de la guerre contre le financement du terrorisme”, L’ENA hors les murs, n° 472, Lyon, heinä-elokuu 2017.

9 Akram Belkaïd, ”Le Golfe par ses mots”, Le Monde diplomatique, elokuu 2013.

10 Simeon Kerr, ”Saudi authorities offer freedom deals to princes and businessmen”, Financial Times, Lontoo, 16. marraskuuta 2017.

1 Mark Hensch, ”Trump slams Obama for ’shameful’ 9/11 bill veto”, The Hill, Washington, DC, 23. syyskuuta 2016.

2 Leif Wenar, ”Citizen Trump was right about the Saudis; President Trump, not so much”, The Los Angeles Times, 22. toukokuuta 2017

3 RealClearPolitics, 16. joulukuuta 2016.

4 ”Trump eyes UAE, KSA and Qatar hotels”, 10. toukokuuta 2015, www.hoteliermiddleeast.com

5 Steve Almasy ja Darran Simon, ”A timeline of President Trump’s travel bans”, 30. maaliskuuta 2017, http://edition.cnn.com

6 Jennifer Rubin, ”Jared Kushner and Ivanka Trump must go”, The Washington Post, 4. lokakuuta 2017.

7 NATO, Pohjois-Atlantin liitto

8 ”Les impasses de la guerre contre le financement du terrorisme”, L’ENA hors les murs, n° 472, Lyon, heinä-elokuu 2017.

9 Akram Belkaïd, ”Le Golfe par ses mots”, Le Monde diplomatique, elokuu 2013.

10 Simeon Kerr, ”Saudi authorities offer freedom deals to princes and businessmen”, Financial Times, Lontoo, 16. marraskuuta 2017.

Ibrahim Wardeon Tuftsin yliopiston (Massachusetts) kansainvälisten suhteiden tiedekunnan Fletcher School of Law and Diplomacyn professori. Suom. Kirsi Kinnunen

Pommituksia, nälänhätää ja koleraa
Saudien "uudistus"

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *