Vallassa oleva kok-persu-kd-rkp hallitus jäänee Suomen historiaan kulttuurivihamielisimpänä hallituskokoonpanona. Merkittävät leikkaukset ovat kohdistuneet käytännössä kaikille kulttuurin saroille. Vai luetaanko kulttuuriksi reserviläistoiminta, ampumaradat (1,5 miljoonaa euroa!) ja hihhulikristityt, jotka saivat eduskunnalta vuoden 2024 lisäbudjetissa joululahjarahan ilman, että olivat välttämättä rahoitusta edes anoneet? Kirjallisuus on saanut muiden “luksustuotteiden” joukossa pahasti siipeensä useampana vuonna peräkkäin.
Vuodesta 1985 lähtien jaettu yleisten kirjastojen ostotuki vähälevikkisen, mutta laadukkaan kirjallisuuden hankintaan, lakkautettiin vuoden 2024 alusta. Tuen lakkautus iski erityisesti pienempien kustantamoiden mahdollisuuksiin paikata kaupallisempien kustantamoiden jättämiä ammottavia aukkoja suomeksi julkaistuun kirjallisuuteen.
Vuoden 2025 alusta kirja-alaa kormuutettiin arvonlisäveron korotuksella 10 prosentista 14 prosenttiin. Liekö kuitenkin tästä pienen pieni krapula jäänyt hallituskumppaneita vaivaamaan. Nimittäin kun päätettiin suurituloisten ja pääomapiirien mittavista verohelpotuksista ensi vuodelle (kustannusarvio yli 1 miljardi euroa vuodessa ilman epämääräisiä ja epävarmoja dynaamisia vaikutuksia), niin lohdutukseksi hallitus on esittänyt 14 prosentin arvonlisäverokannan laskemista 13,5 prosenttiin. Kirjojen lisäksi tämä koskee muun muassa lääkkeitä, ravintolapalveluita ja rehuja. Valtiolle kustannukset tästä ovat noin 145 miljoonaa euroa, josta kirjan alv:n laskun osuus olisi chat gpt:n arvion mukaan noin 21,5 miljoonaa vuodessa. Luvun voi suhteuttaa aiemman kirjan alv:n korotuksen arvioituun 305 miljoonaa euron lisätuloon valtiolle vuonna 2025. Eli karrikoiden kirjan alv:n 0,5 prosentin lasku on rahoitettu tänä vuonna alalta perityllä korotuksella reilusti yli kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
Eikä tässä vielä kaikki. Eduskunnan kanslia on päättänyt laittaa oman kortensa kekoon kirjallisuuden vastaiseen ristiretkeen. Suomen kuvalehti uutisoi äskettäin kanslian päättäneen osana omia säästötalkoitaan lakkauttaa eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelman. Päätöksestä vastannut eduskunnan tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsbergin arvioi rahaa säästyvän vain noin 5 000–6 000 euroa vuodessa. Uutisen mukaan eduskuntaryhmiltä oli tullut palautetta, jossa oli toivottu maakunta- ja paikallislehtien säilyttämistä. Kaunokirjallisuuskokoelmalla oli ollut kuulemma kaikkein vähiten puolustajia.
Ruovedellä toimiva Suomen vanhin kirjakauppa Vinha (perustettu 1903), reagoi pöyristyttävään tietoon päättämällä lahjoittaa kaunokirjoja eduskunnan kokoelmiin. Tiedotteessaan Vinha totesi: “Juuri päättäjienhän tulisi lukea ja tukea kaunokirjallisuutta, sillä kirjallisuus auttaa ymmärtämään erilaisten ihmisten ja ryhmien elämää ja ajattelua sekä historiallisia, nykyajan ja tulevaisuudenkin ilmiöitä. Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää tutkitusti empatiakykyä ja ajattelua sekä vahvistaa sydämen sivistystä. Lukemisen vähentämisen sijaan kansanedustajille olisikin syytä määrätä kaunokirjallisuutta lääkärin reseptillä.”
Viime vuonna Skutsi-teoksellaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saanut Päivi Lukkarila muistutti päättäjiä muistellen omaa isoisäänsä. ”Vaikka oli tiukkaa, Kalle oli valmis antamaan vähästään Suomen Kulttuurirahaston perustamiseen, sillä hän ymmärsi, että ilman omaa kulttuuria ei Suomella ole tulevaisuutta. Kunpa nykyiset päättäjämme ymmärtäisivät saman”.
Näyttää pahasti siltä, että suomenkielisen kirjallisuuden tulevaisuuden ainoa toivo, on ensi eduskuntavaalien myötä valittavissa uusissa päättäjissä. Sitä ennen kirjallisuutemme kukoistus on yhä enenevässä määrin pelkästään markkinatalouden eli konkreettisesti kirjakauppojen asiakkaiden varassa.