Vitsien aika on ohi – elokuvabloggari BadComedian taistelee nyt eläkeuudistusta vastaan

VJATŠESLAV POLOVINKO JA ANASTASIJA TOROP

Venäläinen videobloggaaja BadComedian julkaisee YouTube-kanavallaan sarkastisella huumorilla kyllästettyjä elokuvakatsauksia. Elokuvien arvostelun ohessa hän kritisoi nykyistä valtapolitiikkaa. Miljoonayleisönsä ansiosta hänen mielipiteillään on vaikutusta.

BadComedianista on vähitellen kuoriutunut yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka ottaa kantaa politiikkaan.

Haluan esittää vilpittömän anteeksipyyntöni kaikille, jotka kokivat mielipiteeni eläkeuudistuksesta loukkaavaksi. Minun ei olisi pitänyt esittää uudistuksesta sellaisia väitteitä, etenkään kun en ollut tutustunut tarpeeksi huolellisesti sen yksityiskohtiin.”

Tämänkaltaista julkista anteeksipyyntöä ei venäläisessä viihdemaailmassa ole koskaan aikaisemmin nähty. Sen esittäjä oli Vasili Vakulenko eli supersuosittu räppäri Basta, joka oli ehtinyt ilmoittaa kannattavansa uudistusta. Huomion arvoista asiassa on se, että Vakulenko ei pahoitellut sanojaan vaikutusvaltaisille henkilöille vaan aivan tavalliselle yleisölle, jota edusti 27-vuotias videobloggaaja Jevgeni Baženov, taiteilijanimeltään BadComedian.

Yhdellä videollaan hän arvosteli Bastan tähdittämän elokuvan Klubare. Kommenttiketjun perusteella katsojien huomio kiinnittyi kuitenkin tällä kertaa itse elokuvan sijaan muuhun.

Videolla BadComedian esittelee Rosstatin tilastoja, jotka todistavat propagandan esittämien hyötyjen olevan pahasti ristiriidassa eläkeuudistuksen todellisten vaikutusten kanssa.

Katsauksessa väläytellyssä propagandamateriaalissa oli muutaman poliitikon lisäksi mainittu nimeltä myös Vakulenko, mihin katsojat reagoivat välittömästi. Palautetta luettuaan Vakulenko kävi yksityisen keskustelun Baženovin kanssa ja päätti, ettei enää olekaan eläkeuudistuksen kannalla. Kuuluisa räppäri päätyi pyytämään yleisöltä anteeksi epäkorrekteja mielipiteitään. BadComedianille tämä oli selvä voitto, eikä se suinkaan ole jäänyt ainoaksi laatuaan.

Miten Baženovista kehittyi vaikutusvaltainen mediapersoona, jonka poliittisilla mielipiteillä on merkitystä?

Oma ääni löytyi nopeasti

Perustaessaan BadComedian-­kanavansa Baženov oli kolmannen vuoden kauppatieteen opiskelija. Videouran alkutaipaleella hänen katsauksensa eivät olleet kovin tasokkaita: ensimmäiset arvostelut koskivat B-luokan filmejä kuten Nightmare on street of Vyazov ja Gayniggers from Outer Space. Jo neljännellä videollaan BadComedian kuitenkin löysi oman tyylinsä. Elokuvakriitikko Anton Dolin kuvaili Novaja Gazetan haastattelussa, että Baženovin tuolloin valitsema ilmaisutapa sattui osumaan sopivasti ajan hermolle.

Kyseinen katsaus oli arvostelu vuonna 2007 ilmestyneestä elokuvasta Treasure Raiders, jonka pääosaa näytteli Aleksander Nevski. BadComedian käytti videolla ensimmäistä kertaa sittemmin tavaramerkikseen muodostunutta lähestymistapaa, jota voi luonnehtia lähinnä maksimaaliseksi pilkanteoksi. Hän kävi läpi elokuvan joka ainoan kohtauksen, näyttelijäsuorituksen ja ohjaajan tekemän ratkaisun etsien niistä kömmähdyksiä, jotka sitten esitti absurdiuteen asti huvittavalla tavalla. Hän höysti videotaan netissä liikkuvilla meemeillä ja teki myös itse uusia. Yhdestä hänen pilameemistään tuli valtava viraalihitti, mikä toi kanavalle huiman määrän uusia seuraajia. Katsauksen saama suosio toi BadComedianille myös sopimuksen videosisältöihin keskittyvän nettikanavan Caramba TV:n kanssa.

Noustuaan laajemman yleisön tietoisuuteen BadComedian tuotti videon, josta tuli hänen siihen astisen uransa eräänlainen käännekohta. Baženov toi siinä tyyliinsä hieman uusia sävyjä. Videon aiheena oli Nikita Mihalkovin ohjaama elokuva Auringon polttama 2.

Puolen tunnin videolla Baženov lyttää järjestelmällisesti elokuvan koko juonen. Hän tekee sen täysin vakavalla naamalla – vitsailusta ei näy jälkeäkään.

Auringon polttama 2 kertoo Neuvostoliiton historiasta ja Suuresta isänmaallisesta sodasta. Kyseiset aiheet ovat arkoja monille, eikä Baženov selvästikään ole poikkeus. Hän on arvostelussaan armoton ja sanoo suoraan, että Mihalkovin teoksessaan ottamat taiteelliset vapaudet – kuten Stalinin kasvojen upottaminen täytekakkuun – ovat rienausta ja suoranainen pyhäinhäväistys. Tässä kohtaa nuoren miehen mielipiteet asettuvat siis samalle linjalle valtiovallan ajaman ajattelutavan kanssa, vaikka hän ei muuten auktoriteetteja kumartelekaan.

Vuotta myöhemmin Baženov arvosteli Mihalkovin elokuvasarjan jatko-osan Auringon polttama 3. Arvio keräsi 13 miljoonaa katselukertaa, mitä voi pitää hyvänä lukemana venäjänkieliselle YouTube-videolle vuonna 2013. Mihalkov kuvaili TV-haastattelussa BadComediania ”lahjakkaaksi kaveriksi”, vaikka tämä ei kuulemma ymmärtänytkään filmistä ”paskan vertaa”.

BadComedian-kanavan ­suosio jatkoi nousuaan vuonna 2014. Baženov koki edelleen tärkeäksi, että toista maailmansotaa koskeva historia esitettäisiin ”totuudenmukaisesti” ja jatkoi kampanjointiaan asian puolesta. Hän teki arvostelun osittain historiallisiin tapahtumiin perustuvasta Company of Heroes 2 -videopelistä. Peliä koskevan videon hän käänsi poikkeuksellisesti myös englanniksi, joten muuallakin maailmassa saatiin seurata, kun hän ryöpytti peliä ”natsitekeleeksi” ja toi siitä esiin seikkoja, jotka johtivat mediakohuun ja lopulta pelin kieltämiseen Venäjällä.

Taistelu venäläisen elokuvateollisuuden kanssa

Vuonna 2016 Baženovin kanavalla oli yli miljoona tilaajaa ja vuonna 2018 määrä nousi kolmeen miljoonaan.

”Minun nähdäkseni Bad­Comediania seuraavat sellaiset ihmiset, jotka tieten tahtoen haluavat uskoa venäläisen elokuvan olevan umpisurkeaa”, kommentoi kriitikko Anton Dolin.

”He etsivät hahmoa, joka teilaa venäläiset elokuvat mahdollisimman raadollisin sanakääntein ja viihdyttää tekemällä koko alasta totaalisen naurunalaisen. Tähän konseptiin ei kuulu vakava analyysi tai elokuvien hyvien puolien ruotiminen. Uskoakseni suurin osa BadComedianin seuraajista on ihmisiä, jotka eivät juurikaan käy elokuvissa – etenkään katsomassa kotimaisia filmejä”, lisää Dolin.

Samoihin aikoihin miljoonasuosioon nousun kanssa Baženov sai ensimmäiset varoituksensa YouTubelta. Varoitukset perustuivat valituksiin, joita yhtiö oli saanut muun muassa näyttelijä Mihail Galustjanilta sekä Enjoy Movies -tuotantoyhtiöltä. Yhtiön johtaja Sarik Andreasjan oli riitaantunut Bad­Comedianin kanssa Faster than Rabbits -elokuvan arvostelusta. Enjoy Movies sai ensin muutamia Baženovin videoita estettyä, mutta tämä kävi nopeasti vastahyökkäykseen julkaisemalla videon, jossa kertoi avoimesti tilanteesta sekä uhasta joutua sulkemaan koko kanava. Fanit nousivat puolustamaan Baženovia ja vaativat boikottia Enjoy Moviesille erilaisissa suoratoisto- ja hakupalveluissa. Yhtiö veti kaikki valituksensa pikaisesti pois, ja Andreasjan kommentoi tapahtuman olleen valitettava vahinko.

”Kokeilumme on mitä ilmeisimmin epäonnistunut”

Aloitettuaan yhteistyön Caramba TV:n kanssa Baženov perusti oman toiminimen. Ensin varsinaisten kanavien tuotot olivat vaatimattomia ja suurin osa toiminimen tuloista tuli Baženovin aloittaman BadTour-kiertueen stand-up-esityksistä. Tällä hetkellä Baženov kerää jokaisesta YouTube-videosta pelkkinä lahjoituksina useita tuhansia euroja. Tämän päälle tulevat tietenkin vielä vaihtelevat mainostulot. Rahat riittävät Baženovin mukaan juokseviin kuluihin sekä laadukkaiden videoiden tuottamiseen. Hän ei kommentoi raha-asioitaan enempää vaan toteaa vaatimattomasti, että ”500 euroa kuussa on aivan riittävä palkka videoista”. RBK-lehti arvioi viime vuonna, että Bad­Comedianin yhden videon tuotto on reilut 10 000 euroa.

Viime vuosina Baženov on antanut yhä enemmän painoarvoa sille, millainen elokuvan sisältöarvo on suhteutettuna sen saamaan rahoitukseen. Huomattava osa venäläisistä elokuvista kuvataan kansallisen elokuvasäätiön rahoituksella, joten Baženovin kritiikki kohdistuu käytännössä suoraan valtion budjettivarojen käyttöön.

BadComedianin katsaus säätiön rahoituksella kuvatusta elokuvasta Kidnapping, Caucasian Style (2014) oli todellinen murska-arvio. Karussa katsauksessa luonnehdittiin filmin olevan ”ammatillinen itsemurha kaikille sen tekoon osallistuneille” sekä ”teknisessä mielessä askel eteenpäin, mutta muutoin pelkkä surkuhupaisa muistokivi venäläiselle elokuvalle”. Baženov vetosi itse kulttuuriministeri Vladimir Medinskiin ja toivoi, ettei elokuvan ohjanneelle Maksim Voronkoville enää myönnettäisi valtion apurahoja. Kulttuuriministeriöstä ilmoitettiin pian videon julkaisemisen jälkeen, ettei ohjaaja tule enää vastaisuudessa saamaan ministeriön alaista rahoitusta. Lupaus tuntuu myös pitäneen, sillä Voronkov ei ole sen koommin julkaissut yhtä ainutta filminpätkää. Venäjän tärkeimmässä elokuvapalvelussa Kinopoiskissa katsojien Voronkovin elokuville antamat arvosanat laahaavat pohjalukemissa.

Baženov on kommentoinut katsaustensa aiheuttamia kohuja selvittämällä, ettei hänen tarkoituksensa ole kohdistaa arvostelua yksittäisiin henkilöihin vaan kritisoida alalla vallitsevia toimintatapoja eli ”koko systeemiä”.

”Venäläisen elokuvan alennustilaan ei voi nimetä vain yhtä syyllistä. Tilanne ei kuitenkaan tule muuttumaan parempaan suuntaan niin kauan kuin valtio­rahoitteinen elokuvasäätiö saa jatkaa rahan jakamista tällä samalla toimimattomalla mallilla”, Baženov selventää taistelunsa tarkoitusta.

Yksi virstanpylväs Baženovin taistelussa oikeudenmukaisemman elokuvarahoituksen puolesta oli katsaus Timur Bekmambetovin tuottamasta filmistä Hack Bloggers (2016). Elokuvan kävi katsomassa runsaat 21 000 ihmistä, kun taas Bad­Comedianin tekemä videoarvostelu keräsi 12 miljoonaa katselukertaa. Elokuvassa muutama suosittu teinibloggaaja hakkeroidaan ja siirretään tietokone­viruksiksi. He taistelevat kaappausta vastaan hymiöillä. Baženovi onnistui osoittamaan, että elokuvan elokuvasäätiöltä saama yli 500 000 euron rahoitus oli ”hukkaan heitettyä rahaa”, koska hän pystyi luomaan teknisesti ja visuaalisesti samantasoista kuvaa 2 000 ruplan budjetilla.

Kulttuuriministeriö aloitti Baženovin videon julkaisemisen jälkeen ylimääräiset tarkastukset ja kulttuuriministeri Medinski lupasi, että elokuvaprojektien rahoituskysymyksiin perehdytään jatkossa entistä tarkemmin. Elokuvasäätiön johtaja Anton Malyšev vaikutti lehdistötilaisuudessa hieman vaivautuneelta, mutta sai kuitenkin kakistettua ulos ainakin yhden kommentin: ”Kokeilumme on tässä kohtaa mitä ilmeisimmin epäonnistunut.” Kommentti päätyi Baženovin jäätävän vitsikkääseen meemiin.

Geopolitiikkaan ei kannata kajota

”Pidän BadComedianin katsauk­sista erityisesti siksi, koska niiden satiiri on niin viiltävän osuvaa. Lisäksi sisällöt ovat aina kiinnostavia. Tämäntyyppiset arvostelut ohjaavat venäläisiä elokuvantekijöitä kiinnittämään enemmän huomiota tuotantojen laatuun ja nostamaan rimaa. Tuotannon ammattitaidottomuuden lisäksi BadC­omedian irvailee käsikirjoituksen heikkouksille ja kömpelöille näyttelijäsuorituksille. Nämä kaikki ovat täysin korjattavissa olevia asioita. Ne on helppo muuttaa, jos elokuvantekijät vain suhtautuvat jatkossa työhönsä kunnianhimoisemmin eivätkä halua jatkaa katsojien aliarvioimista”, kommentoi elokuvakriitikko Jegor Moskvitin.

Dolin on eri mieltä.

”Minusta BadComedian ei edes yritä tehdä elokuvista ammattitaitoista ja vakavasti otettavaa analyysiä. Hänen ilmaisunsa on hyvin tunnepitoista. Hän on omalaatuinen koomikko, jonka ivallinen pilkka venäläistä elokuvaa kohtaan osuu silloin tällöin oikeaan, mutta useimmiten kuitenkaan ei. Suurin osa ihmisistä vaihtaisi BadComedianin enemmän kuin mielellään ammattimaiseen elokuvakriitikkoon tai elokuvantekijään”, tokaisee kriitikko.

Vuonna 2018 Baženovin videoilla alkoi näkyä uudenlaisia elementtejä, vaikka hän itse mieluiten kiistääkin sen. BadComedianista on nimittäin vähitellen kuoriutunut yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka ottaa kantaa politiikkaan. Eläkeuudistuksen kommentoinnin lisäksi Baženov on käsitellyt videoillaan useita duuman esityksiä, kuten lakialoitetta valeuutisten kieltämiseksi sekä vaatimusta säätää rangaistus ”epäkunnioittavista väitteistä valtaapitäviä kohtaan”. Kuten elokuvistakin, hän puhuu poliittisista aiheista parodian kielellä ja viiltävän suorasanaisesti.

Temporary Difficulties (2018) -elokuvan arvostelussa Baženov kritisoi etenkin sitä, että CP-vammainen päähenkilö Saša Koroljov paranee vähitellen täysin terveeksi ankaran isän säälimättömien kasvatusmetodien ansiosta. Filmikatsauksessa on kuitenkin myös poliittisia viittauksia. Yhdessä kohtauksessa Baženov passittaa valehteluun taipuvaisen Koroljovin duumaan. Heti sen jatkona on pätkä, jossa työ- ja sosiaaliministeri Maksim Topilin puhuu ”ennennäkemättömästä palkkojen noususta”.

Nämä viestit saavat yhtä laajan huomion kuin muutkin Baženovin mielipiteet. BadComedian tavoittaa ihmisiä ympäri maan, kaikista ikäryhmistä. Kun otetaan huomioon yleisön valtava määrä, voidaan todeta, että Baženovin näkökannoilla on väistämättä painoarvoa – 600 miljoonaa klikkausta pakottaa kuuntelemaan. Baženovin yhteiskunnallinen vaikutusvalta on samaa luokkaa kuin Aleksei Navalnyilla.

Valtio on todella joutunut näkemään vaivaa, kun Neuvostoliittoa nostalgisoivasta nuoresta miehestä on tullut niin kriittinen nykyistä valtapolitiikkaa kohtaan. Baženov on sitä mieltä, että nykyinen valtajärjestelmä on suora seuraus Jeltsinin hallintokaudesta, jota hän pitää hyvin vastenmielisenä aikana.

Vloggarin mielipide ei jää epäselväksi, jos katselee elokuvan A Rough Draft (2018) arvostelua.

”Olemme viimein tajunneet, että koko Venäjän historia on ollut yhtä murheen alhoa. Ainoana poikkeuksena oli Nikolai II:n aika, mutta muuten Venäjällä on aina vallinnut silkka saasta ja kärsimys. Sitten tuli Pyhä Boris, joka vapautti kaikki. Ja nyt elämme maassa, jota hallitsevat hänen suorat perillisensä”, kuvailee Baženov näkemyksiään videolla.

Hän ei kuitenkaan kiirehdi piikittelemään nykyisiä vallan ykköshahmoja. Pidättyväisyyttään hän perustelee sillä, ettei koe aihetta erityisen läheiseksi.

”Käsittelen asioita, jotka koskettavat suoraan joko minua tai läheisiäni. Tähän mennessä sellaisia ovat olleet koulujen päättö­kokeet, eläkeuudistus ja lakialoite vallan loukkaamisesta – lähtökohtaisesti olen näitä kaikkia vastaan. Geopolitiikkaan taas en ota mitään kantaa”, Baženov päättää.

Ainoa kerta, kun BadComedian on edes välillisesti rohjennut kajota geopolitiikkaan, on elokuvan Krym (2017) arvostelu. Siinä Baženov ei vinoile niinkään itse elokuvalle vaan enemmänkin sen sisältämälle propagandalle. Katsauksen alussa Baženov muistuttaa, että niin kauan kuin liikkuvaa kuvaa on ollut olemassa, on kerrottujen tarinoiden taustalla vaikuttanut aina jokin agenda tai aate. Siksi onkin hämmästyttävää, että nimenomaan elokuvalla Krym ei sellaista ole lainkaan. Baženov näyttää katsojille, kuinka filmintekijät vakuuttelevat kilpaa, ettei heidän teoksellaan ole mitään tekemistä politiikan tai propagandan kanssa. Siis siitäkin huolimatta, että yksi sen päärahoittajista on Venäjän federaation puolustusministeriö.

Baženovin Krym-video irvailee lähinnä sille, että valtio kokee tarpeelliseksi selitellä vuoden 2014 tekemisiä ja käyttää siinä hyväkseen propagandaa, joka on taiteellisesta näkökulmasta katsottuna tuskastuttavan kömpelöä. Tähän liittyy myös katsauksen synnyttämä suosittu meemi, joka lainaa elokuvan kankeaa ja teennäistä vuorosanailua: ”Da ladno?!” – ”Figadno!” (vapaasti suomennettuna ”Ihanko totta?!” – ”Totta kuin rotta!”).

Baženov ei – uskomatonta kyllä – vastusta propagandaa sinänsä, vaan ainoastaan sen typerältä näyttäviä toteutuksia.

”Haluaisin tehdä arvostelun ukrainalaisesta minisarjasta Gvardija (The Guard 2015), koska sen propaganda on niin kertakaikkisen huvittavaa”, Baženov kertoo.

”Voin vain toivoa, ettei siitä seuraisi maahantulokieltoa tai muuta vastaavaa, mutta pakko se on tehdä, sarjassa on niin tolkuttoman huonosti tehtyä propagandaa. Aivan kuten filmissä Krym”, hän toteaa.

Loanheittäjien läksytys

BadComedianin uran tähän astisena huippuhetkenä voi pitää hänen katsaustaan urheilu­maailmaan sijoittuvasta draamasta Going Vertical (2017). Huikeat kaksi ja puoli tuntia kestävä koominen parodia on varsinainen ilotulitus, jossa Baženov pistää peliin koko repertuaarinsa. Hän ruotii etenkin elokuvan juonelliset puutteet läpi läkähdyttävän perusteellisesti käyttäen hyväkseen Münchenin olympialaisiin osallistuneiden oikeiden urheilijoiden haastatteluja. Hän löytää myös koko joukon mielenkiintoisia yhtymäkohtia yhdysvaltalaiseen elokuvaan Wonder (2017). Pääosin sketseissä keskitytään kuitenkin pilailemaan ohjaaja Anton Megerditševin kustannuksella. Baženovin mielestä Megerditševillä oli elämänsä tilaisuus tehdä hyvä ja realistinen elokuva, mutta lopputulos on tolkuttoman tylsä ja epäloogisuuksia vilisevä tekele, jonka henkilöhahmot ovat suoranainen loukkaus aitoja esikuviaan kohtaan.

Katsaus keräsi alle vuorokaudessa yli miljoona katselukertaa ja johti pienimuotoiseen skandaaliin: fanit olivat BadComedianin kanssa samaa mieltä ja ryntäsivät Kinopoiskin sivuille jakamaan tähtiä. Ja niin Going Vertical oli klikkailtu ulos elokuvien TOP 250 -listalta – jo ennen kuin moni ehti edes teatteriin.

Katsaus sai myönteistä palautetta muiltakin kuin faneilta. Koripallovalmentaja Vladimir Kondrašinin poika kiitti julkisesti Baženovia siitä, että tämä puolusti oikeita historian tapahtumia ja todellisia henkilöitä, joille oli tehty elokuvassa vääryyttä sekä antoi elokuvan tehneille ”loanheittäjille oikein kunnon läksytyksen”. Baženovin katsaus oli tärkeä myös jo edesmenneiden koripalloilijoiden leskille, jotka olivat hävinneet elokuvan tekijöitä vastaan nostamansa oikeusjutun vain muutama kuukausi aiemmin. He kokivat, että saivat kuuluisan vloggaajan katsauksen myötä edes jotain oikeutta asialleen.

Going Vertical -elokuvan katsaus ja sitä seuranneet tapahtumat vahvistivat, että Baženov on muutakin kuin koomikko: hän on periaatteen ihminen, joka on valmis taistelemaan epäoikeudenmukaisuutta vastaan kaikilla käytössään olevilla keinoilla. Siksi eläkeuudistuksen esille ottaminen tuntuu luonnolliselta askeleelta. Askel on merkittävä siinä mielessä, että Baženov astui samalla poliittiselle kartalle. Markkinointistrategia siis ainakin on tuottanut tulosta, mutta nyt kysymys kuuluu, mitä Baženov haluaa tehdä keräämällään sosiaalisella pääomalla. Hän on ilmoittanut, ettei ole kiinnostunut hakeutumaan politiikkaan.

”En halua, että kukaan pääsee hyötymään minusta. Keskityn ennemmin täysillä omaan yleisööni. En aio pyrkiä mihinkään virkaan, en presidentin enkä kulttuuriministerin. Olen sellaiseen aivan liian nuori, typerä ja tunteellinen. Lisäksi teen itsekin koko ajan virheitä”, hän naurahtaa.

Uskolliset fanit kuitenkin vannovat antavansa äänensä Baženoville, mikäli tämä vain suostuu asettumaan ehdolle.

NG 23/2019

Suom. Marjo Mustonen

Kiinnostava juttu, eikö vain?

Le Monde diplomatique:
reportaaseja ja analyyseja kaikkialta maailmasta.
Tilaa Diplo printtinä ja diginä täältä!

Guatemala korruption kynsissä
Kirja-arviot: filosofista riemua taikurien ajassa