VOX ja Lega haluavat naiset kyykkyyn

Ari Turunen

Italian varapääministeri Matteo Salvini kehui Espanjan äärioikeiston VOX-puoluetta ja sen johtajaa Santiago Abascalia Facebookissa ennen Espanjan parlamenttivaaleja ja toivoi, että hänen ”ystävänsä” Espanjassa voisivat tuoda saman muutoksen kuin hänen Lega-puolueensa on tuonut Italialle. Salvini on todellakin muuttanut Italian poliittista ilmapiiriä. Hän ihailee Viktor Orbania ja Vladimir Putinia.

Kun Genovan silta romahti 14.8.2018 ukkosmyrskyn aikana ja onnettomuudessa kuoli 43 ihmistä, Salvini syytti EU:ta. Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia hän solvasi niin monta kertaa, että Macron veti helmikuussa suurlähettiläänsä Roomasta.

Sosiaalista mediaa tehokkaasti hyödyntävä Salvini on varoittanut, että Euroopasta on tulossa islamilainen kalifaatti. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Salvinin Lega-puolueen uusi vihollinen: feministit. Myös tässä Lega ja VOX ovat samoilla linjoilla.

VOX ei pärjännyt Espanjassa 28.4. järjestetyissä parlamenttivaaleissa niin hyvin kuin epäiltiin, mutta sai kuitenkin kymmenen prosenttia äänistä. Nyt Espanjan parlamentissa on ensimmäistä kertaa sitten diktaattori Francon päivien äärioikeistolainen puolue. VOX haluaa kumota vuonna 2007 säädetyn lain, jossa tuomitaan Francon politiikka ja määrätään poistamaan Francon kauden muistomerkit ja symbolit julkisilta paikoilta. Puolue myös käyttää usein termiä reconquista, jolla se viittaa vuoteen 1493, jolloin espanjalaiset karkottivat maurit Andalusiasta.

VOX vastustaa ”radikaalia feminismiä”, joka sen johtajien mukaan alistaa miehiä. Se haluaa purkaa vuonna 2004 säädetyn lain, joka suojelee naisia perheväkivallalta. VOXin johtajan Santiago Abascalin mielestä voimassa oleva laki kohdistuu epäoikeudenmukaisesti miehiin: se aiheuttaa tekaistuja syytöksiä ja kriminalisoi miehet.

Yksi Abascalin tukihenkilöistä on entinen tuomari Francisco Serrano, joka on ollut pitkään puolueen yksi näkyvimmistä feminismin kriitikoista. Hänet hyllytettiin vuonna 2011 virastaan, koska hän kieltäytyi lapsen huoltajuuskiistassa noudattamasta oikeuden päätöstä äidin eduksi. Serrano väitti olevansa ideo­logisten vastustajiensa vainoama, ”sukupuoleen perustuvan jihadismin uhri”. Populismissa uhriutuminen on hyökkäystä seuraava taktinen kakkosvaihe. Kolmas on vastahyökkäys. Serrano kirjoittikin kirjan, jossa ohjeistaa, miten ”loukatut isät voivat selviytyä sukupuoleen perustuvassa diktatuurissa”.

VOX haluaa hajottaa keskushallinnon rahoittamat feministiset järjestöt ja poistaa abortin terveydenhoitopalveluista. Myös Italiassa Salvinin Lega-puolue on alkanut kyseenalaistaa naisten oikeuksia. Perheministeri Lorenzo Fontana haluaa poistaa perustuslain takaamaan oikeuden aborttiin ja samaa sukupuolta olevien oikeuden avioliittoon. Maaliskuun lopussa ­World ­Congress for Families -järjestö kokoontui Veronassa puolustamaan ”luonnollista perhettä ainoana yhteiskunnan sosiaalisena yksikkönä”. Tilaisuudessa puhui myös Matteo Salvini. Kokoukseen osallistui äärioikeiston edustajia Yhdysvalloista, Venäjältä ja Unkarista.

Poliittiseen maalittamiseen sopivat pakolaisten lisäksi feministit, joita Salvini kritisoi Veronassa. Heinäkuussa 2016 Salvini kutsui italialaista poliitikkoa Laura Boldrinia sosiaalisessa mediassa pumpattavaksi seksinukeksi, josta pitäisi poistaa ilma. Ennen sitä hän oli Cremonan kaupungin lavalla esitellyt pumpattavaa nukkea, jota kutsui Boldrinin klooniksi. Hän kieltäytyi pyytämästä Boldrinilta anteeksi, mutta vaati Boldrinia pyytämään anteeksi italialaisilta, koska tämä on ”rasisti italialaisia kohtaan”. Boldrini on ihmisoikeuksien asiantuntija, joka on työskennellyt YK:n pakolaisjärjestössä UNHCR:ssä.

Kuin pahimmat stereotyyppiset Välimeren machot, aggressiiviset keski-ikäiset miehet Santiago Abascal (s. 1976) ja Matteo Salvini (s. 1973) yrittävät haalia kannattajia luomalla jatkuvasti vastakkainasetteluja. Sen he tekevät vetoamalla kristillisyyteen ja perhearvoihin, luomalla viholliskuvia ja hyökkäämällä vähemmistöjen kimppuun. Kuvaavaa on, että naiset ovat protestoineet tällaista puhetta pukeutumalla punaisiin kaapuihin: Margaret Atwoodin jo vuonna 1985 ilmestynyt Orjattaresi-kirja ja äskettäin julkaistu tv-sarja ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.

Kuva:

Yli 50 naisten oikeuksia puolustavan Non Una di Memon jäsentä osoittamassa mieltään 4. lokakuuta 2018 Veronan kaupungintalolla. Legaa edustavan poliitikon Alberto Zeglerin ehdotus myöntää julkista rahoitusta aborttia vastustavien järjestöjen toiminnalle meni läpi.

Ari Turunen on Le Monde diplomatiquen Suomen edition päätoimittaja.

Kiinnostava juttu, eikö vain?

Le Monde diplomatique:
reportaaseja ja analyyseja kaikkialta maailmasta.
Tilaa Diplo printtinä ja diginä täältä!

Turvaverkko – mutta ketä vastaan?
Demokratiaa populismin vaatteissa