Katsaus maailmantalouden nykytilaan

Geotalouden-paluu

Tuomas Tapio: Geotalouden paluu

Teos 2018

MAAILMAN TALOUSTILANNE on hyvä, talouskasvu on nopeaa ja vauraus lisääntyy. Kauppa käy, mutta pörssit ovat sekaisin. Syynä ovat monet kriisit ja jännitteet. Äänestäjiä ahdistaa nopea globalisaatio. Poliitikot ovat nostaneet ratkaisuksi nationalismin, protektionismin, populismin ja vastakkainasettelun. Kansainvälistymisen ja vapaan liikkuvuuden tilalle tarjotaan käpertymistä ja sisäänpäin kääntymistä. Tuomas Tapion mielestä kauppapolitiikan konfliktit ovat palanneet kansainvälisen politiikan keskiöön: geopolitiikka on tullut mukaan talouteen.

Tuomas Tapion mukaan muutosvauhti maailmantaloudessa on niin kova, että tällä hetkellä kaikki maailman maat harjoittavat enemmän tai vähemmän vanhanaikaista kauppapolitiikkaa. Mutta Tapion mielestä vanhat toimintamallit ovat tehottomia ja aiheuttavat usein myös valtioiden välisiä kiistoja. Lisäksi ne alistavat nollasumma-ajattelulle.

Geotalouden paluu käsittelee talouskriisejä ja erilaisia kansainvälisiä sopimuksia monipuolisesti eri näkökulmista historiaa unohtamatta. Pieneen, selkeästi kirjoitettuun kirjaan mahtuu paljon tietoa. Ilahduttavaa on, että Tapio ei ole tyytynyt vain toteamaan mikä tilanne on, vaan hän myös ehdottaa, mitä Suomen kaltaisen pienen maan kannattaisi tehdä selviytyäkseen turbulenssista. Tapion mukaan suomalaisten yritysten on hyödynnettävä globalisaatiota ja uusia teknologian mahdollistamia vaihdannan muotoja. 

Viesti on selkeä: hyvän ja laadukkaan tuotteen tekeminen onnistuu parhaiten hyödyntämällä kaikkia mahdollisia tarjolla olevia resursseja niiden kansallisuudesta riippumatta. Tällä hetkellä keskitytään liikaa vaihtotaseen ja kauppataseen bruttoarvojen tuijottamiseen. Sen sijaan pitäisi tarkastella arvoketjutaloutta. Tapio muistuttaa, että merkittävä osa kaupasta on välituotteiden kauppaa, jossa asioita liikutellaan edestakaisin. Tästä syntyy vaihdannasta ansaittavaa arvonlisää, eli kassavirtaa, jota yritykset jättävät tiettyyn maahan. 

Donald Trump on perustellut Naftan romuttamista Yhdysvaltojen suurella kauppataseen vajeella Meksikon kanssa. Kun tutkijat analysoivat tätä väitettä, he havaitsivat, että hyvin suuri osa Meksikon viennistä muualle maailmaan on Yhdysvalloissa valmistettua sisältöä. Tapion mielestä tästä näkökulmasta Yhdysvaltojen nykyinen kauppa Meksikon kanssa pikemminkin pienentää Yhdysvaltojen kauppataseen vajetta muun maailman kanssa kuin kasvattaa sitä. Nafta ei olekaan Yhdysvalloille ”historian huonoin kauppasopimus”.

Suomenkin on siis järkevää kiinnittää entistä enemmän huomiota palvelukauppaan ja erityisesti tavaroiden myötä myytäviin palveluihin. Digitalisaatio ja esineiden internet esimerkiksi kasvattavat ohjelmistojen osuutta myytävien tuotteiden arvosta. Laadun ja bränditekijöiden merkitys kasvaa. Lisäarvon kerääminen uudessa taloudessa edellyttäisi kuitenkin, että sääntelijän sijasta valtio olisi kumppani, ja koska arvo syntyy verkostoissa, myös kauppapolitiikassa pitäisi tukea verkostoja ja yhteisten alustojen synnyttämistä, ei yksittäisiä yrityksiä.

Ari Turunen

Vastaanpanemisen voima ei synny seisovassa vedessä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *