Tretjakovin gallerialla on monopoli taiteen tulkintaan

KIRILL MARTYNOV

Moskovan valtionyliopiston historian tiedekunnan lehtorit tekivät opiskelijoidensa kanssa opintoretken Tretjakovin galleriaan. He halusivat tutustua realistista tyylisuuntaa edustaneen kuuluisan sotamaalari Vasili Vereštšaginin teoksiin. Kesken kierroksen gallerian järjestyksenvalvojat alkoivat syyttää ryhmää ja oppilaitosta ”laittomasta ekskursiosta” ja vaativat sen keskeyttämistä. Opettajien mukaan käynti oli sujunut aivan tavanomaisesti. He olivat historiaa koskevan tiedon lisäksi välittäneet opiskelijoille omia vaikutelmiaan maalauksista, mikä ei aikaisemmin ole ollut ongelma. Gallerian mukaan taidehistorian asiantuntijoilla ei kuitenkaan ollut oikeutta pitää opastettua kierrosta, koska heiltä puuttuivat asianmukaiset luvat.

Tapaus herätti kummastusta sosiaalisessa mediassa. Museon työntekijät pyrkivät tyynnyttelemään kohua ja pyysivät suurta yleisöä olemaan paisuttelematta asiaa. Galleriasta muistutettiin, että vierailevien oppaiden rekisteröinti ja kulkulupien käyttö ovat täysin normaaleja käytäntöjä kaikkialla maailmassa.

Kansainvälisiin sääntöihin vetoava selitys kuitenkin ontuu, sillä kaupallisiin opaskierroksiin suhtaudutaan kaikkialla eri tavalla kuin oppilasryhmien vierailuihin. Tapahtumasta syntynyt keskustelu sai ihmiset muistelemaan käyntejään Tretjakovissa. Monet kertoivat, että heitä oli kyseisessä galleriassa kielletty puhumasta vapaasti ja sen lisäksi kehotettu ”kaikenlaisten huijareiden” kuuntelemisen sijaan keskittymään vain virallisen oppaan selostukseen.

Vereštšaginin vaihtoehtoinen realismi olisi kuitenkin jäänyt pelkäksi anekdootiksi sosiaalisen median syövereihin, ellei virallinen taho olisi liittynyt keskusteluun.

Moskovan valtionyliopisto ei keksinyt muuta ratkaisua kuin pahoitella tapahtunutta Tretjakovin gallerialle. Yliopiston tiedotteessa kerrottiin, että sillä on kaikin tavoin erittäin ystävälliset ja läheiset välit galleriaan. Kirjelmästä heijastui toive, ettei yksittäisen opettajan toteuttaman partisaani-iskun annettaisi vahingoittaa tätä suhdetta. Lisäksi kannanotossa todettiin, että omia näkemyksiään museossa esittäneiden opettajien käytös on ollut ”sopimatonta”.

Tämän lausunnon myötä tapaus lakkasi olemasta pelkkä anekdootti ja keskustelu siirtyi uusiin sfääreihin. Sen keskiössä eivät olleetkaan enää gallerian säännöt ja niiden tulkinnanvaraisuus vaan se, että valtionyliopisto pitää täysin normaalina kieltää opiskelijoiltaan maksuttomat opintovierailut toiseen valtionlaitokseen. Tiiviin keskustelun aikana monet esittivät huomion, että kyseessä on itse asiassa koko maata koskeva laajempi ongelma. Venäjällä vallitsee kieltämisen kulttuuri, jossa erilaiset vartijat ottavat vallan ja keinotekoisesti luodut esteet kaventavat tarkoituksella kansalaisten liikkumatilaa. Jos jossain havaitaan epätoivottu elämänmuoto, kaikkien viranomaistahojen velvollisuus on nuijia se hengiltä. Tästä perspektiivistä katsottuna moskovalaisen yliopiston ja taidegallerian ikiaikainen ystävyys näyttää todelliselta byrokraattisen ekstaasin huipentumalta.

Yliopiston kommentoitua asiaa myös Tretjakovin edustajat avasivat uudelleen sanaisen arkkunsa. He ilmoittivat, että galleriassa on todellakin tehty tänä vuonna muutamia muutoksia käytäntöihin. Toukokuussa otettiin käyttöön erityiset vieraile­ville oppaille tarkoitetut kulkuluvat. Samoihin aikoihin museon vartijoita kehotettiin kuuntelemaan vierailijoiden keskusteluja ja tarkkailemaan, onko heidän joukossaan mahdollisesti laittomasti maassa oleskelevia. Opastettujen kierrosten sääntöihin ei ole tehty muutoksia, mutta niitä on alettu noudattaa tiukemmin. Tauluista ei esimerkiksi enää saa kertoa kuulijoille, vaikka heitä olisikin vain yksi. Gallerian sekavassa tiedotteessa asiaa perustellaan hieman epäuskottavasti sillä, että museo on saanut kävijöiltä paljon valituksia vierailijoista, jotka teeskentelevät olevansa oppaita ja levittävät teoksista ”väärää tietoa”.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että edistysmielinen ”kansainvälisten käytäntöjen omaksuminen” ja muut väitteet ovat vain tekosyitä kielloille. Todellisuudessa on kyse siitä, että valtion omistama taidegalleria uskoo, että on olemassa vain yksi oikea tapa tulkita taidetta ja se on Tretjakovin gallerian hallinnon oma tapa. Taiteen tulkinta kuuluu vain ja ainoastaan sille – yksinoikeudella.

Tretjakovin mukaan asiassa ei ole mitään ongelmaa ja galleria odottaa innokkaasti meitä kaikkia vierailulle. Ilmeisesti kävijät saavat jopa vaihtaa joitain mielipiteitäkin, kunhan ne eivät valvojien mielestä vaikuta liian epäilyttäviltä.

Kaiken tämän luettuaan allekirjoittanut oli jo lähellä hermostua, mutta muisti sitten, että asiaan liittyy myös jotain etäisesti oikeudenmukaisuutta muistuttavaa. Tretjakovin museon työntekijät joutuvat nimittäin vastavuoroisesti hankkimaan etukäteen kulkuluvan, mikäli haluavat osallistua yliopiston avoimille luennoille. Ilman sitä matka tyssää ulko-ovelle. Tämä kuvaa hyvin Venäjällä vallitsevaa epäluottamuksen ilmapiiriä, jossa keskitytään lähinnä muurien rakentamiseen. MM-kisatkin saatiin viimein päätökseen, joten laskusilta voidaan jälleen nostaa.

NOVAJA GAZETA NRO 72, 9.7.2018

Suom. Marjo Mustonen

Näin Brasilia paapoo suurmaanomistajia
Yritysjohtajat poliittista valtaa kahmimassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *