”Useita vuosia matkustelin ympäri Suomea asuen monissa eri paikoissa. Asuin siellä kesällä ja talvella, syksyllä ja keväällä. Elin suurissa kauppakaupungeissa sekä pienissä järvien ja metsien ympäröimissä hiljaisissa kylissä. Olen nähnyt heidän jokapäiväistä elämäänsä sekä myös juhlia, huvittelua ja leikkejä. Tutkin heidän musiikkiaan, kirjallisuuttaan, maalaustaidettaan, teatteriaan ja arkkitehtuuriaan. Voin sanoa teille sydämestäni: jäin ihmettelemään kaikkea näkemääni. Joka matkallani Suomeen herää enemmän arvonantoa ja kunnioitusta ja kerta kerran jälkeen alan rakastaa enemmän tätä hiljaista, ulospäin kylmäkiskoista, työssään sisukasta vähäväkistä pohjoista kansaa.”

Näin kirjoitti venäläinen pappi Grigori Petrov (1868–1925) alun perin bulgariaksi ilmestyneessä teoksessaan Valko­liljojen maa (suom. Pekka Karvanen). Siinä Petrov kuvaa fantasiaansa Johan Vilhelm Snellmanin (1806–1881) Suomesta, jossa tämä esimerkillinen valtionmies kulki kirkoista ja kouluista kasarmeille, metsätyömailla ja kivilouhimoilla ja torpasta torppaan toimittamassa hengen ja ruumiin ryhtiä ja sivistyksen valoa kansalle. Snellmanin uutteran työn ansiosta Petrovin kohtaama kansakunta oli hyveellinen, puhdas ja kaunis kuin raamatullinen valkoinen lilja. 

Pappismiehen kirjassa on siis melkoisesti Lapin lisää sekä Snellmanin ansioiden että suomalaisten kansanluonteen suhteen – mutta se on oikeastaan sivuseikka tässä kertomuksessa. 

Osmanien valtakunnan Selânikin kaupungissa, nykyisessä Kreikan Thessalonikissa syntynyt Mustafa Kemal Atatürk (1881–1938) nousi ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa Anatolian alueelle perustetun Turkin tasavallan presidentiksi. Vuonna 1299 perustettu Osmanien valtakunta oli ollut Saksan liittolainen, ja häviön jälkeen voittajavaltiot piirustelivat yksissä tuumin alueelle keinotekoiset rajat Sèvresin rauhansopimuksessa 1920. Turkkilaiset eivät hyväksyneet sitä, että kreikkalaiset ottivat sopimuksen perusteella haltuun Smyrnan eli nykyisen İzmirin alueen, vaan nousivat vastarintaan. 

Turkin itsenäisyyssota vuosina 1919–1923 käytiin ensimmäisessä maailman­sodassa ansioituneen Mustafa Kemalin johdolla. Turkki saikin häädettyä kreikkalaiset vuoteen 1923 mennessä, jolloin rauhansopimus korvattiin Lausannen sopimuksella, ja Turkin tasavalta perustettiin 29. lokakuuta 1923. 

Voitokas Atatürk, ”kansakunnan isä”, käynnisti kuolemaansa saakka kestäneen presidenttikauden aikana merkittäviä poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia uudistuksia, joiden tarkoitus oli tehdä islamilaisesta Osmanien valtakunnan perillisestä maallinen ja moderni eurooppalainen valtio. Lainsäädäntöä ja koulutusta sekularisoitiin, aakkostot ja kalenterit korvattiin länsimaisilla ja perinteiset fetsit vaihdettiin silinterihattuun.

Psykologi Ali Haydar Taner oli kääntänyt Petrovin teoksen pohjoisten valkoliljojen maasta lyhennetyn version turkiksi vuonna 1928. Atatürk sai sen käsiinsä – ja innostui. Hengen pimeydestä sivistyksen valoon nousseen suomalaisen kansakunnan tarina oli kuvaus siitä, mitä Atatürk Turkissa tavoitteli. Atatürk määräsi kirjaa luettavan niin kouluissa kuin kasarmeilla, ja se oli pitkään vankka osa turkkilaisen lukemiston kaanonia. Kirjasta onkin ilmestynyt lukuisia erilaisia painoksia vuosien varrella.

Petrovin vapaalla otteella kynäilemät Snellmanin palopuheet puhtaan, siveellisen ja sivistyneen elämän puolesta sisälsivät usein aivan konkreettisia ohjeita siitä, kuinka toimia, ja ne olivat varmasti yksi Atatürkin innostuksen syy. Lattioille sylkemisen ja kiroilun sijaan sotilaiden tuli olla kohteliaita, peseytyä huolella, opetella laulamaan ja tanssimaan sekä ”uimaan hyvin ja kestävästi”. Monipuolinen urheilu oli tärkeää. ”Painikaa kuin salamat”, kehotti Snellman.

Mutta kaikki liikunta ei ollut hyvästä. 

Petrovin kirjan mukaan suomalaista kansakuntaa uhkasi ikävä hurahdus jalkapalloon. ”Mutta oli vahinko, että joutilas, terve, mutta laiskanlainen Suomen nuoriso antautui kaikin voimin jalkapalloon. Jalkapallo levisi kuin kulkutauti ja kietoi pauloihinsa koko kaupunkilaisnuorison. ”Jalkapalloseuroja ja -yhdistyksiä nousi kuin sieniä sateella ja ne lisääntyivät kuin hyttyset suolla”, kuvaa Petrov, ja kirjoittaa Snellmanin todenneen nuorukaisten liiallisesta pallonpeluusta puheessaan jalkapalloseuran kymmenvuotisjuhlassa: ”Emme halua myöskään, että suomalaisista tulee voimakassäärisiä ja vähä-älyisiä. Alla voimakkaat jalat ja yläpuolella pässinpää, vain tyhjä tai kevyt pääkuori.”

Atatürk ei tiettävästi lausuntoon kovin takertunut, vaan kannatti kaikenlaista terveyttä ja hyvää kuntoa edistävää urheilua, myös jalkapalloa. Hänen omat elämäntapansa eivät vain olleet kovin terveelliset. Elämänsä viimeiseen päivään asti presidenttinä toiminut Atatürk kuoli maksakirroosiin Istanbulissa Dolma­bahçen palatsissa 10. marraskuuta vuonna 1938. Hän oli rakin eli turkkilaisen anisviinan suurkuluttaja ja lähteiden mukaan saattoi nauttia sitä jopa puoli litraa päivässä.

Kun Turkin nykyinen presidentti, Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti 17. maaliskuuta 2023, että on vihdoin lähettänyt Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia koskevan lain parlamentin käsittelyyn, tiedotustilaisuuden lavaa koristivat Turkin ja Suomen liput sekä valkoisista liljoista rakennetut näyttävät kukka-­asetelmat.