Iguazu on Argentiinan, Brasilian ja Paraguayn rajajokena. Iguazu on kuvassa oikealla ja Parana-joki vasemmalla. Kuvan alaosa on Argentiinan alueella, yläosa Brasiliaa ja Paraguay on vasemmalla. Kuva: Puerto Iguazú

Meren verran makeaa vettä

GUILLAUME BEAULANDE

GUARANIN POHJAVESIESIINTYMÄ on yksi maailman kolmesta suurimmasta maanalaisesta vesivarastosta sekä pinta-alaltaan (1,2 miljoonaa km2 eli saman verran kuin Ranska, Espanja ja Portugali yhteensä), tilavuudeltaan (55 000 km3) että uusiutuvuudeltaan (160 km3 vuodessa). Tämä aarre nostaa maanosan eteläkärjen edulliseen geostrategiseen asemaan.

Guarani sijaitsee neljän maan alueella: Brasiliassa (840 000 km2), Argentiinassa (225 000), Paraguayssa (71 700) ja Uruguayssa (58 500). Kuten monet rajoja ylittävät luonnonvarat maailmassa, on tämäkin aiheuttanut ongelmia hallinnassa. Ne ovat edelleen ratkaisematta kahdeksan vuotta neljänkeskisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Etelä-Amerikan yhteismarkkina-alue Mercosurin Montevideon kokouksessa aloitettiin Guaranin ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen ohjelma (SAG). Läsnä olivat myös Maailmanpankin ja Maailman ympäristörahaston (GEF) edustajat, mikä sai monet huolestumaan.

Hydrologi Roger Monte Domecqin mukaan ”Maailmanpankki investoi projektiin 13,4 miljoonaa dollaria, ja paikallisissa yliopistoissa tehtyjen tutkimusten tulokset annettiin yksityisille yrityksille. Alueen maat tunsivat itsensä täysin riistetyiksi”.

Vuonna 2010 Mercosurin ja YK:n alaisuudessa allekirjoitettiin sopimus yhteistyöstä rajat ylittävän maanalaisen vesivarannon hallinnassa. Sopimus on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Sen toisessa artiklassa säädetään, että ”jokainen maa kontrolloi suvereenisti omaa osaansa Guaranista”.

Paraguayn poliittisella kentällä on kuitenkin syntynyt molemmilla laidoilla jännitteitä. Yhdet pelkäävät vesivarojen menetystä, toiset taas katsovat liian tiukkojen säädösten karkottavan monikansalliset suuryritykset.

”Menetämme sijoituksia, huipputeknologiaa ja työpaikkoja”, hätääntyy Juan Francisco Facetti, entinen oikeistopuolue Coloradon ympäristöministeri. Hänen mukaansa sopimusta allekirjoitettaessa presidenttinä istunut Fernando Lugo ”on pettänyt isänmaan”.1

Kuudes artikla velvoittaa jokaista maata toimimaan vastuullisesti muita osapuolia kohtaan ja ”ottamaan käyttöön kaikki tarvittavat keinot haittojen välttämiseksi ympäristölle ja naapurimaille”.

Hydrologien mukaan Guarani muodostaa yhtenäisen pohjavesialueen, ja voidaan hyvin kuvitella, miten esimerkiksi toiminta jokien yläjuoksulla vaikuttaa alajuoksulla toisen maan alueella. Esimerkiksi Bolivian kaivoksista on tullut Paraguayn luoteisosan Pilcomayo-joen sedimenttiin elohopeaa, ja Paraguay-joessa on Brasiliasta tulevaa glyfosaattia. Näkymättömissä maan uumenissa saastuminen etenee edelleen pohjavesiin.

Oscar Rivas, entinen Lugon hallituksen ympäristöministeri, istuu työhuoneessaan vehmaan puutarhan perällä. Sopimuksen tekstin laatimisen aikoihin vallitsi optimismi. Nyt hän purkaa hämmennystään: ”Olin mukana laatimassa tekstin lopullista muotoa ja koetin tehdä prosessista osallistavaa, turhaan. Siitä tuli kyllä hyvä institutionaalinen kehys, mutta geopoliittinen asetelma on muuttunut.”

Allekirjoittamisen aikoihin Argentiinan, Brasilian, Uruguayn ja Paraguayn johdossa oli vasemmistolainen tai keskustavasemmistolainen hallitus. Sitten Uruguayta lukuun ottamatta kaikista on tullut oikeistojohtoisia.

Brasilialaisilla yrityksillä, joilla on hallussaan suurin osan Paraguayn soijaviljelmistä, ei ollut vaikeuksia päästä ”käyttämään ja riistämään Paraguayta”.2 Presidentti itse kutsui heidät luokseen 2014. Samana vuonna Cartes sai hyväksytyksi lain julkisen ja yksityisen sektorin yhteisistä yrityksistä sijoittajien houkuttelemiseksi ”Ranskan mallin” mukaisesti.

”Montevideon sopimuksen piti suojella tätä luonnonvaraa ryöstöltä, estää julkisen omaisuuden tekeminen kauppatavaraksi. Täytyy vain todeta, että siinä epäonnistuttiin suureksi osaksi. Nyt enää Uruguay puolustaa sopimusta”, toteaa Rivas.

Jorge Rucks Uruguayn ympäristöministeriöstä valitti 9.8.2017 maansa parlamentissa, että Brasilia ei vaivaudu ilmoittamaan naapureilleen vesisärötysoperaatioistaan Guaranin alueella. Mutta, kuten hän itsekin myöntää, ”mikään ei sitä siihen pakota”.3

1 ”Califican de pernicioso par el país el documento firmado”, ABC Color, Asunción, 18.7.2012.

2 ”Cartes empresarios brasileños: ’Usen y abusen de Paraguay’”, Ultima Hora, Asunción, 18.2.2014.

3 Natalia Uval, ”Para el gobierno, las acciones de fracking en Brasil no afectarán la parte uruguaya del acuifero Guarani”, La Diaria, Montevideo, 2.11.2017.

LMD 9/18

Suom. Heikki Jäntti

Paraguay, sinisen kullan maa
Boston ja innovaatiousko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *