Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400-2000, osat 1 ja 2 (Useita toimittajia, Vastapaino 2021)

Laaja kaksiosainen teos kyseenalaistaa ja toisinaan kärjistää virkistävällä tavalla luutuneita kansallisen historiankirjoituksen olettamuksia ja kanonisoituja ”totuuksia”. Ajatuksen yhdestä Suomesta keksivät akateemiset tutkijat ja muut kirjoittajat, joilla oli kulloinkin omat motiivinsa. Aikalaisille yhtä Suomea ei milloinkaan ollut, vaikka heillä on ollut erilaisia käsityksiä suomalaisuudestaan.

Tämä kirja on kulttuuriteko ja oivallinen esimerkki siitä, miten veronmaksajien rahoituksella tehdyn tutkimuksen tuloksista voi kertoa: hyvällä suomen kielellä, terävästi ja popularisoiden.

Otavan suuri maailmanhistoria -sarja (Useita toimittajia, Otava 1982-87)

Todella merkittävä pohjoismaisten historioitsijoiden yhteinen ponnistus. Hienosti kuvitettu ja hyvin toimitettu. Erityisen hienoa on, että näkökulma maailmanhistoriaan on pohjoismainen. Tästä pitäisi ottaa uusintapainos! Vastaavaan yltää Vastapainon mammuttimainen Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400–2000. Nämä ovat erinomaisesti toimitettuja kulttuuritekoja.

Kari Tarkiainen:  Ruotsin Itämaa (Svenska litteratursällskapet i Finland 2010)

Tarkiainen kirjoittaa teoksessaan, kuinka Ruotsi kolonisoi Suomen ja kyseenalaistaa raikkaasti vanhat käsitykset ristiretkistä ja suomalaisten käännyttämisestä kristinuskoon.  Erityisesti ruotsalaisten saapuminen rannikkoseuduille ja niiden asuttaminen on kiinnostavaa. Vieläkin tästä muistuttaa Uudenmaan maakunnan  nimi: Alue oli ruotsalaisille uutta maata.

Ruotsissa Suomea on pidetty barbaarimaisena itämaana ja kansallismieliset ovat tästä kieliriitojen aikana muistuttaneet. Kun Suomi hävisi tänä vuonna Euroviisuissa Ruotsille, ison ruotsalaisen päivälehden kolumnisti kirjoitti pilkkaavasti ”Itämaan” tappiosta.

Geoff Mulgan: Good and Bad Power (Penguin Books 2007)

Mulganin kirjaa olen käyttänyt lähteenä useissa teoksissani, kuten viimeisimmässä kirjassani autoritaarisista johtajista (Teette niin kuin minä sanon – Pomottajat keskuudessamme, Aula & Co 2022). Mulgan kysyy, pystyvätkö hallitukset todellakin tekemään hyvää vai muuttuvatko ne vääjäämättömästi korruptoituneiksi lupausten rikkojiksi? Mulgan hakee hienoja esimerkkejä eri aikakausilta ja eri kulttuureista. Hän myös kiinnittää huomiota ylimielisyyteen: miten saisimme poliitikot käyttäytymään siten, että olisivat kansan palvelijoita eikä sen pomottajia.

Jennifer Peace Rhind: Fragnance and Wellbeing (Singing Dragon 2013)

Aromaterapiasta kiinnostuneen biologin teos siitä, miten tuoksut vaikuttavat hyvinvointimme niin biologisesta, antropologisesta kuin aromaterapian näkökulmasta – unohtamatta myöskään parfyymejä ja kulttuurihistoriaa. Kirjoittaja yhdistää eri alojen tutkimuksia ja kertoo tuoksuista perusteellisesti, mutta vetävästi.