Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov olivat marraskuussa 2023 virallisella valtiovierailulla Kazakstanin. Kazakstanin ja Venäjän delegaatiot olivat allekirjoittaneet viralliset asiakirjat ja pitäneet muodollisuudet perinteisesti venäjän kielellä, jota Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Kemeluly Tokajev itsekin puhuu sujuvasti. Allekirjoitusten jälkeen Tokajev aloitti loppupuheenvuoronsa puhumalla venäjäksi, mutta vaihtoikin lennosta kazakin kieleen. Lavrov ja Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov hämmentyivät selvästi. He alkoivat hätäisesti etsiä ja asettaa simultaanitulkkauskuulokkeita korvilleen.
Eurasianet-verkkomedian toimittajan Justin Burken mukaan Putin oli aiemmin ärsyttänyt isäntäänsä lausumalla Kassym-Jomart Kemeluly Tokajevin nimen väärin useaan otteeseen. Yhdessä vaiheessa hän kutsui tätä nimellä ”Kemel Jomartovitš”. Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta: Putin on aiemminkin kutsunut Tokajevia – jonka patronyymi, nimen osa, joka perustuu isän etunimeen, on Kemeluly (venäläistetyssä muodossa Kemelovitš) – nimellä ”Kemel Jomartovitš” sekä sotkenut Kazakstanin presidentin nimen monilla muillakin tavoilla.
Kazakin kielen käyttö saattoi olla Tokajevin vastaus Putinin vähättelyyn omalla hienovaraisella kuittauksella. Kazakstan on määrätietoisesti pyrkinyt vahvistamaan kazakin kielen asemaa lisäämällä sen osuutta mediassa ja suunnittelemalla siirtymistä kyrillisistä aakkosista latinalaisiin. Tokajev näytti esimerkkiä tästä politiikasta suorassa lähetyksessä Venäjän johdolle.
Tässä lehdessä haastateltu kazakstanilainen politiikantutkija Viktor Kovtunovski toteaa, että Venäjän vaikutusvalta Kazakstanissa ei rajoitu talouteen. Myös informaatioympäristö on ollut vahvasti sidoksissa naapurimaahan ja erityisesti vanhempi sukupolvi seuraa venäläisiä televisiokanavia. Nyt asiat ovat kuitenkin muuttumassa. Venäjä ei ole houkutteleva kulttuurisesti eikä maantieteellisesti, vaikka mailla on yhteistä rajaa 8 000 kilometriä.
Kazakki kuuluu turkkilaisiin kieliin, jota puhuu yli 200 miljoonaa ihmistä Turkista Kiinan Xinjiangiin. Kazakstanin eteläinen naapuri on Kirgisia, jonka kieli on erittäin läheistä sukua kazakille. Kazakin puhuja ymmärtää melko hyvin myös kirjakielenä Venäjällä puhuttua tataaria,.
Juuri kieli ja yhteinen historia ovat Turkin ”pehmeää valtaa”. Turkki rahoittaa Keski-Aasiassa kouluja, yliopistoja, kulttuurikeskuksia ja tv-tuotantoja. Kazakstanin televisiossa näytetään laajasti turkkilaisia sarjoja ja viihdeohjelmia. Tavoitteena on luoda yhteinen yhtenäinen latinalainen aakkosto kaikille turkkilaisille kielille, mikä helpottaisi viestintää ja lähentäisi maita entisestään.
Vuonna 2009 Turkin Recep Tayyip Erdoğan herätti kansainvälistä huomiota tuomitsemalla Kiinan toimet turkkilaista kieltä puhuvia uiguureja kohtaan erittäin jyrkästi ja kuvailemalla Xinjiangin tapahtumia jopa ”eräänlaiseksi kansanmurhaksi”. Sittemmin Turkin virallinen ääni on muuttunut huomattavasti varovaisemmaksi. Kiinalaiset investoinnit, lainat ja infrastruktuurihankkeet (kuten uutena silkkitienä tunnettu Vyö ja tie -kehityshanke) ovat Turkin hallinnolle elintärkeitä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai Keski-Aasian valtiot, kuten Kazakstanin, etsimään vaihtoehtoisia kumppaneita ja tasapainottamaan Venäjän vaikutusvaltaa. Turkki on ollut moottorina perustamassa turkkilaisten valtioiden järjestöä (Organization of Turkic States), johon kuuluvat Turkin lisäksi Kazakstan, Kirgisia, Uzbekistan ja Azerbaidžan. Järjestön tavoitteena on tiivistää näiden kielellisesti ja kulttuurisesti läheisten maiden rivejä.
Yksi Turkin ja Kazakstanin tärkeimmistä yhteisistä intresseistä on Keskimmäinen käytävä, viralliselta nimeltään Trans-Caspian International Transport Route. Se on rautatie- ja laivareitti, joka kulkee Kiinasta Keski-Aasian ja Kaspianmeren ja Turkin kautta Eurooppaan. Turkki investoi alueella voimakkaasti muun muassa infrastruktuuriin ja teknologiaan. Reitti kiertää Venäjän kokonaan. Ennen vuotta 2022 suuri osa Kiinan ja Euroopan välisestä rautatieliikenteestä kulki Venäjän kautta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet pakotteet lisäsivät kiinnostusta vaihtoehtoisiin reitteihin. Keskimmäisestä käytävästä on tullut houkutteleva investointien kohde, sillä se tarjoaa vaihtoehdon perinteisille logistiikkaketjuille geopoliittisten jännitteiden muuttaessa maailmankaupan reittejä.
Rahti lähtee Kiinasta ja kulkee junalla Kazakstanin tai vaihtoehtoisesti Kirgisian ja Uzbekistanin halki. Kazakstanin satamista Aktausta ja Kurykista kontit lastataan rahtilaivoihin, jotka ylittävät Kaspianmeren Azerbaidžaniin Bakun satamaan. Bakusta matka jatkuu rautateitse Georgian kautta Turkkiin, josta rahti jatkaa Bosporinsalmen alittavaa Marmaray-rautatietä pitkin suoraan Eurooppaan
Euroopan unioni on sitoutunut tukemaan reitin kehitystä kymmenillä miljardeilla osana Global Gateway -ohjelmaansa. EU haluaa varmistaa toimitusvarmuutensa ja tukea Keski-Aasian itsenäistymistä Venäjän vaikutuspiiristä. Kazakstan on budjetoinut noin 10 miljardia dollaria pelkästään vuosille 2024–2030 parantaakseen logistiikkaansa. Kazakstan rakentaa ja modernisoi tuhansia kilometrejä rautateitä. Esimerkiksi uusi Ayagoz–Bakhty-rata luo kolmannen suoran rautatieyhteyden Kiinan rajalle. Maa tekee tiivistä yhteistyötä Kiinan kanssa ja on investoinut logistiikkaterminaaleihin suoraan Kiinan puolella, kuten Xi’anissa, varmistaakseen, että kiinalaiset konttijunat ohjataan juuri Kazakstanin läpi kulkevalle reitille Venäjän sijaan. Myös Kiina on alkanut virallisesti tukea Keskimmäistä käytävää osana omaa Vyö ja tie -hankettaan vientireittien monipuolistamiseksi.
Keskimmäisen käytävän reitti Kiinan uiguurien asuttamasta länsiosasta aina Eurooppaan asti kulkee lähes kokonaan turkkilaisten kansojen ja kielten vyöhykkeen läpi. Georgia on matkan varrella ainoa kielellinen ja kulttuurinen poikkeus. Tämä antaa sille myös kulttuurisen ja geopoliittisen ulottuvuuden, jota Turkki pyrkii hyödyntämään vahvistaakseen vaikutusvaltaansa Keski-Aasiassa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ainoastaan eristänyt Venäjää maantieteelllisesti. Nyt kauppaa käydään enenevässä määrin turkiksi ja sen sukulaiskielillä.
Ari Turunen
Turunen on Le Monde diplomatiquen Suomen edition päätoimittaja.