Kymmenen kysymystä esikoiskirjailijalle: Sara Al Husaini

Helsingissä asuvan Sara Al Husainin omakohtainen romaani Huono tyttö (LIKE 2023) on tarina muslimina kasvamisesta Suomessa – ja pakkoavioliitosta. Teos oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja Savonia-palkinnon saajaksi ja voitti BookBeatin Vuoden tulokas -kategorian.

Millainen kirjoittaja olet? 

Kirjoittajana etsin vielä ääntäni. Huomaan kuitenkin, että aiheissani tunnen usein vetoa yhteiskunnallisiin teemoihin.

Miksi halusit kirjoittaa juuri valitsemastasi aiheesta? 

En tiedä halusinko kirjoittaa juuri tätä kirjaa, mutta tuntui siltä, että kirja halusi tulla kirjoitetuksi. Halusin lisätä tietoisuutta pakkoavioliitoista ja myös vähemmistönaisten oikeuksista Suomessa.

Kauanko työstit esikoisteostasi?

Työstin teosta opintojen ja työn ohella miltei kahden vuoden ajan. 

Tärkein oppimiskokemuksesi kirjoitusprosessista?

Opin etten varmaan koskaan ole täysin tyytyväinen omiin kirjoituksiini, ja että tämä täydellisyyden havittelu on sellainen etuoikeus, josta on hyvä luopua. Tärkeintä on, että teksti on selkeä, viesti välittyy ja lukijat viihtyvät kirjan seurassa.

Mikä on yllättänyt eniten esikoiskirjailijana?

Koko julkaisuprosessin lisäksi, kirjan saama huomio. En osannut odottaa mitään, joten olen kiitollinen lukijoiden kiinnostuksesta kirjaa kohtaan. Saamani palautteet ovat olleet hyvin arvokkaita ja yllätyn joka kerta, kun sellaisen saan. 

Millaisten lukijoiden toivot löytävän kirjasi pariin?

Heidän, jotka haluavat ajaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Toivon että kirja herättää halua tukea heitä, jotka ovat kohdanneet kunniaväkivaltaa ja haluavat muuttaa Suomea turvallisemmaksi ihan taustasta riippumatta. 

Onko sinulla suunnitelmia seuraavaa teosta varten? 

Useita ideoita kyllä, mutta aikaa kirjoittamiseen täytyy löytää. Suunnittelen siis uuden teoksen kirjoittamista, otan kuitenkin aikani sen kanssa. 

Ketä kirjailijaa arvostat?

Edesmennyt Nawal El Saadawi on ollut arabinaisena ja feministinä minulle ei vain kirjoituksien, mutta myös aktivismin kannalta inspiraation lähde. 

Mikä kirja on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen?

En osaa tai pikemminkin en suostu valitsemaan yhtä kirjaa, mutta genreinä feministinen ja fantasiakirjallisuus ovat lemppareita. Ehkä juuri nämä kaksi, koska usein feministinen kirjallisuus näyttää meille, millainen maailma on eri tarinoiden avulla ja fantasia tarjoaa maailmoja, jonne kadota siltä maailmalta, jonka tiedämme ja tunnemme.

Kehu toista esikoista tai uutuuskirjaa!

Haluan suositella Erja Tulasalon esikoisteosta Oranssi puutarha, joka on itselle ollut ikkuna lestadiolaisyhteisöön ja avartava sellainen. Kirjan aihe on hyvin tärkeä, mutta myös Erjan käyttämä kieli on hyvin runollista ja esteettistä.

---

Kahdeksan kysymystä kääntäjälle: Rauno Sainio

Rauno Sainio on kiinan kielen kääntäjä, joka on suomentanut muun muassa maailmankuulun Liu Cixinin scifiä. Sainio oli ehdolla vuoden 2023 Mikael Agricola -palkinnon saajaksi Chi Zijianin romaanin Puolikuu (Aula & Co 2022) suomennoksesta. Hänen kääntämänsä Sanmaon Tarinoita Saharasta (Aula & Co 2023) oli kaikkien aikojen ensimmäinen taiwanilaiselta kirjailijalta suomennettu teos.

Kuinka ryhdyit kääntäjäksi?

Kipinä kääntämiseen tuli kieliopintojen ohessa, kun huomasin, että vain yksi kääntäjä oli suomentanut kiinankielistä nykykirjallisuutta suoraan kiinasta. Lisäksi minua vaivasi se, miten suomennetussa kaunokirjallisuudessa Kiina-kuvaa ovat perinteisesti olleet luomassa romaanit, jotka eivät ole kiinalaisten kirjailijoiden kirjoittamia. Opiskeltuani kieltä kahdeksan vuotta suomensin ensimmäisen kiinalaisen romaanini.

Mikä tekee hyvän kääntäjän?

Vaikea kysymys, sillä erinomaisellakin käännöksellä on aina moittijansa. Tärkeää olisi, että käännös tavoittaa alkutekstin merkitykset ja äänen siten, että teksti toimii suomenkielisenä teoksena. Kääntäjältä vaaditaan kykyä astua erilaisten ihmisten saappaisiin ja kuulostaa uskottavalta, puhuipa hän sitten astrofyysikon tai poropaimentolaisen suulla.

Onko kääntäjän työ muuttunut urasi aikana?

Olen työskennellyt suomentajana kymmenen vuotta. En koe, että tässä ajassa olisi tapahtunut järin suuria muutoksia. Internetistä löytyvän tiedon määrä on räjähtänyt, ja se on varsinkin eksoottisesta kielestä suomentavalle suuri etu. Toisaalta politiikka tuntuu liikkuvan sellaiseen suuntaan, että yhä harvemmalla suomentajalla on edellytyksiä jatkaa työskentelyä alalla. Tämä koskee etenkin kaltaisiani niin sanottuja harvinaisempien kielten osaajia, joiden suomennokset ovat vähälevikkisen laatukirjallisuuden piirissä.

Mikä on ollut tähän asti mieleenpainuvin käännösprojektisi?

Liu Cixinin Muistoja planeetta Maasta -trilogia oli minulle hyppy tuntemattomaan ja kiehtova kolmen vuoden työurakka, jonka tuloksena syntyi runsaat 2 000 sivua suomennettua kovaa scifiä. Haaste oli valtava, sillä scifi oli minulle kirjallisuuden tyylilajina entuudestaan vieras, enkä toisaalta tiennyt paljoakaan tähtitieteestä ja fysiikasta, joilla on romaanisarjassa keskeinen rooli. Ahkeran taustatyön avittamana syntyi suomennos, jota on kehuttu Tähtivaeltajassakin. Myös trilogian valtava suosio on ilahduttanut.

Miltä toivot suomalaisen kustannusalan tulevaisuudelta suhteessa ammattiisi?

Toivoisin, että harvinaisemmista kielistä suomentavien ei tarvitsisi olla niin riippuvaisia pienten ja keskisuurten kustantamojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. 22 kiinankielistä teosta 10 vuoden aikana suomennettuani odotan edelleen päivää, jolloin jokin isompikin talo ottaisi minuun yhteyttä tai aidosti kiinnostuisi ehdottamastani teoksesta.

Millaisia tarinoita, ääniä tai teemoja toivoisit lisää suomalaisen kirjallisuuden kentälle?

Toivon moniäänistä representaatiota, jonka ei tarvitsisi aina tulla länsimaisen kulttuurin filtterin läpi. Jos katsoo suomennettujen kirjailijoiden synnyinmaita, kartta on mukavan moninainen. Silti eksoottisen nimen googlaaminen yleensä paljastaa, että kirjailija on joko syntynyt länsimaissa tai sitten emigroitunut vuosia sitten länteen ja tehnyt kirjallisen läpimurtonsa uuden kotimaansa kielellä. Nämä teokset ovat upeita ja arvokkaita, mutta haluaisin silti tutustua vaikkapa Vietnamiin lukemalla käännöskirjan, jonka on alun perin kirjoittanut Vietnamissa asuva vietnamilainen kirjailija vietnamin kielellä. Tarvitaan uusia kääntäjiä, mutta myös suomalaisilta kustantamoilta rohkeutta katsoa enemmän länsimaisen kirjallisuuskentän ulkopuolelle.

Millaisesta kirjallisuudesta nautit eniten?

Työni puolesta luen kiinaksi monipuolisesti erityyppistä kirjallisuutta. Myös suomeksi lukiessani olen kirjallisuuden sekakäyttäjä. Koska olen ulkosuomalainen, en juuri lue uutuuksia. Hamstraan kirjoja hyllyyn aina kun mahdollista ja annan sattuman ohjata lukemisiani.

Kehu jotain kollegan aikaansaannosta!

Lähes kaikki suomennospalkinnot voittanut Riina Vuokko on nobelisti Mo Yania ja useita muita kiinalaiskirjailijoita suomentamalla raivannut tietä kaltaiselleni nuoremman polven suomentajalle. Samalla hän on asettanut kiinasta kääntävien riman niin korkealle, että hänen varjostaan on ollut aika pelottavaakin ponnistaa mukaan kuvioihin! Vuokon taitoihin voi tutustua lukemalla vaikkapa neliosaisen Kotkasoturien taru -sarjan (Moebius, 2018–2021).