Toimitus suosittelee

Mitä olet viime aikoina lukenut?

Luen paljon työssäni ja työhöni liittyen, mutta viimeaikaisessa vapaa-ajanlukemistossani on ollut ainakin islantilaisen Arnaldur Indriðasonin mainio dekkari Menneet ja kadonneet ja Donna Woolfolk Crossin kiinnostava historiallinen romaani Paavi Johanna, joka perustuu keskiaikaiseen legendaan naispaavista. Tuorettakin kaunoa olen lukenut: nigerialaisen Akwaeke Emezin Vivek Ojin kuolema oli koskettava ja taidokkaasti kirjoitettu. Tietokirjoista olen viimeksi lukenut Rutger Bregmanin Hyvän historian ja parhaillaan kesken on Irene Vallejon Papyrus.

Minkä syksyn kirjan ilmestymistä odotat innolla?

Atena julkaisee syyskuussa Peter Frankopanin teoksen Silkkitiet – Uusi maailmanhistoria, ja sen haluan ehdottomasti lukea. Parhaat historiakirjat perehdyttävät suuriin linjoihin, mutta pubivisassa hyödyllisellä nippelitiedolla ryyditettynä.

Kaunoista kiehtoo erityisesti Julia Phillipsin Katoava maa, joka kertoo kahden sisaruksen katoamisesta Kamtšatkan niemimaalla. Kustantaja Siltalan esittelyteksti lupaa, että teos ”nostaa esiin voimakkaita kysymyksiä etnisyydestä, yhteiskuntaluokasta ja sukupuolesta”.

Mikä on kirja, joka jokaisen pitäisi lukea?

Huijaan vähän ja kerron vain, mitkä kirjat ovat avartaneet tai ravistelleet omaa maailmaani vuosikymmenien varrella. Vaikka olen klassikkorajoitteinen, Victor Hugon Kurjat olen lukenut useamman kerran. Kurjissa kosketti samanlainen inhimillisyys kuin John Steinbeckin teoksissa. Dalton Trumbon Sotilaspoika ja kaikki koskaan Toni Morrisonilta jaLouise Erdrichiltä lukemani upposivat myös syvälle. Eric Hobsbawmin Äärimmäisyyksien aika (1914–1991) osoitti aikanaan, miten hyvin sitä voikaan viihtyä vivahteikkaasti kirjoitetun tietokirjan parissa.

Terveiset ja toiveet kirjallisuuden jumalille?

Heille voisin kirjoittaa kokonaisen romaanin verran terveisiä ja toiveita, mutta päällimmäinen toiveeni on se, että lasten sukupolvet toinen toisensa jälkeen löytäisivät lukemisen ilon ja hyödyn. Kirjojen parissa ei ole koskaan yksin tai vailla kohtalotoveria, ja toivoisin että erilaisissa elämäntilanteissa olevat lapset ja nuoret oivaltaisivat tämän.