Le Monde diplomatiquen kirjallisuusliitteen toimittaja ja Lukuvika-podcastin vakioääni Jenni Lindvall suosittelee kauden kirjoja.

Mitä olet viime aikoina lukenut? Kaikkein eniten luen käännettyä kaunokirjallisuutta, ja viime aikoina yöpöytääni ovatkin koristaneet muun muassa Tommy Orangen Ei enää mitään, Yaa Gyasin Maa ja taivas, Ben Lernerin Topekan koulu sekä Han Kangin Valkoinen kirja – kaikki viiden tähden lukukokemuksia! Luen harvemmin kotimaista kaunoa, mutta poikkeus vahvistaa säännön: kuuntelen tällä hetkellä äänikirjana Täällä pohjantähden alla -trilogiaa. Intouduin kuuntelemaan klassikon huomattuani, että sen tulkitsee ikisuosikkini Antti Holma. Jopa pettuleipä ja vedellä jatkettu piimä kiinnostavat, kun niistä kertoo Antti.

Minkä kevään kirjan ilmestymistä odotat innolla? Odotan innolla Ocean Vuongin Lyhyt maallinen loistomme -teoksen suomentamista. Osittain omaelämäkerrallisessa kirjassaan vietnaminamerikkalainen Vuong käsittelee aikuistumista yhteiskunnassa, joka sietää erilaisuutta huonosti. Teos näyttää, kuinka pettävä rakennelma periamerikkalainen maskuliinisuus on. Valtio, joka on rakennettu kansanmurhalle, orjuudelle ja myytille self-made manista, on jo lähtökohtaisesti tuhoisa rakennelma. Paitsi kaunis, teos on myös kivuliaan ajankohtainen. Luin teoksen sen ilmestyttyä alkukielellä ja odotan riemuissani sen kääntämistä suomeksi. Tämä kirja ansaitsee tulla saatetuksi jokaisen ulottuville!

Mikä on kirja, joka jokaisen pitäisi lukea? Tämä on kauhujen kysymys kirjallisuuden ammattilaiselle! Joka kerta kun kuulen kysymyksen, luettu elämäni välähtää filminauhana silmieni ohitse enkä osaa suositella mitään. Sanoisin kuitenkin, että Roxane Gayn Bad Feminist, Liv Strömquistin sarjakuvat ja Toni Morrisonin Sinisimmät silmät.

Terveiset ja toiveet kirjallisuuden jumalille? Toivon, että kirjallisuutta paljon kuluttavat ihmiset, kirjanystävät ja -rakastajat, tukisivat alaa mahdollisuuksiensa mukaan ostamalla kirjoja. Myynnistä saadut tulot ovat edellytys laajan ja monimuotoisen tarjonnan syntyyn. Mielestäni on ristiriitaista kritisoida suppeaa kustannusohjelmaa tai kapeaa tarjontaa, jos ei ole valmis tukemaan arvostamaansa alaa.