Hiiret pohtivat, miten elää rauhassa, kun kissa pistää heitä poskeensa silloin tällöin. Hiiriä on enemmän ja he ovat nopeampia, mutta kissa on ovela ja äänetön. Se ilmaantuu aina yllättäen. “Ripustetaan kello sen kaulaan”, keksii eräs hiiri. Hyvä idea, kaikki ajattelevat. Mutta kuka kellon ripustaisi?

Kukaan ei pärjää yksin suurta vihollista vastaan, mutta yhteistyössä on voimaa. Bellingcat, kulkusella kesytetty kissa -järjestö on brittiläisen Eliot Higginsin (s. 1979) perustama organisaatio, joka tutkii verkosta löytyviä avoimia lähteitä ja siten tuottaa todennettua eli todeksi vahvistettua tietoa. Kirjassaan Me olemme Bellingcat Higgins kertaa organisaation lyhyttä historiaa.

Vuonna 2014 aloittanut satojen verkkotutkijoiden yhteisö on niittänyt maailmanmainetta raporteillaan, joissa se on esittänyt todistusaineistoa Hollannista Malesiaan matkalla olleen matkustajalentokoneen MH17:n alas ampumisesta Ukrainan yllä, venäläisen entisen vakoojan, Sergei Skripalin ja tämän tyttären murhayrityksestä, viattoman sivullisen murhasta Englannissa, sekä lukuisista sotarikoksista Syyriassa, Libyassa ja Jemenissä.

Aluksi mediassa ihmeteltiin miten yliopisto-opintonsa keskeyttänyt, tietokonepelaamista harrastanut, Leicesterissä asuva koti-isä keksi ryhtyä haravoimaan netistä sotasalaisuuksia, todisteita valtiojohtajien valheista ja merkkejä pimeydessä tapahtuneista kansanmurhista. Higgins kollegoineen on puolestaan ihmetellyt mikseivät poliisit, vakoojat ja tutkivat journalistit tutkineet verkon dataa yhtä tehokkaasti.

Britanniassa journalismi on ollut elitistinen taitolaji – tosin lehdistön suurin vihollinen erityisesti Britanniassa on ollut lehdistö itse. Räikeästi otsikoivien iltapäivälehtien ja paparazzien takia prinsessa Dianan aikaan 1980–1990-luvulla reporttereiden arvostus laski. Paha isku lehdistön arvovallalle tuli 2010-luvulla, kun paljastui, miten mediamoguli Rupert Murdochin omistama News of the World -skandaalilehti salakuunteli julkkisten ja jopa tavallisten kansalaisten, kuten murhatun 13-vuotiaan tytön, puhelinvastaajia.

Näihin aikoihin, kun osa toimittajista paljastui huijareiksi ja lehtien omistajat öykkäreiksi, Higginsin kaltaiset ihmiset keskittyivät kaivamaan totuutta netistä tulvivasta informaatiosta ja vetämään johtopäätöksiä itse. He värväytyivät informaatiosotaan aseenaan sylimikro.

Higginsin metodien kauneus piilee siinä, että ne ovat olleet kaikkien ulottuvilla, kuin piilossa näkösällä. Kun tutkijat löytävät pitäviä tuloksia, kuka tahansa – myös epäilijät ja kiistäjät – voi tarkistaa todistusaineistot. Eliot Higgins on määritellyt metodinsa: “Tunnista. Todenna. Voimista.” On tunnistettava mitä on tapahtunut. Sitten asia varmistetaan todeksi ja sitä voimistetaan eli se tuodaan julkisuuteen. Filosofi Ludwig Wittgenstein olisi ylpeä siitä, miten Bellingcat vaatii tosiasioita. Wittgensteinia mukaillen: Bellingcatin kielipeli, journalismi, on totta vain, jos maailmassa vallitsevat Bellingcatin väitteitä vastaavat asiantilat.

Kun matkustajakone MH17 ammuttiin alas Ukrainassa vuonna 2014, Higgins törmäsi valtavaan informaatioharhautukseen. Venäjän propaganda ei pyrkinyt vain kiistämään tosiasioita vaan vyörytti julkisuuteen harhatietoa. Kreml, puhetorvenaan raivostunut ulkoministeri Sergei Lavrov, yritti toistuvasti sekoittaa tutkintaa väitteillään, jotka olivat jopa keskenään ristiriitaisia, ja siirtää huomiota pois Venäjän mahdollisesta osallisuudesta asiaan. Bellingcat tarkisti myös Kremlin tarinat, koska metodologian mukaan mitään informaatiota ei saa hylätä tarkistamatta, eikä tutkimus saa tähdätä ennalta oletettuun tulokseen.

Vaikka tutkimukset Syyrian sotarikoksista tai kriisistä Ukrainan laitamilla etenevät Me olemme Bellingcat -kirjassa kuin vakoilujännärissä, Bellingcatin työ on hidasta ja tylsää. Tutkija, joka etsi päivin ja öin nettiin kuvatuista Buk-taisteluvaunuista helmapeltien kulumia ja vertaili niitä ohjuslavettiin, jota vuoden 2014 heinäkuussa kuljetettiin Venäjältä Ukrainaan ja takaisin, saattoi tulla miettineeksi voisiko suttuisien kuvien syynäämiseen kuluvan ajan uhrata johonkin jännempään.

Jotkut analysoivat kuvissa näkyviä varjoja etsien satelliittitietojen perusteella kellonaikoja ja sijainteja. Näin he päättelivät missä ja milloin kuvat on otettu. Kymmenet muut tutkivat, ketkä olivat kuvia postanneet, keitä nämä tunsivat, mitä nämä tekivät ja ketkä henkilöistä olivat todellisia. He pystyivät varmistamaan lähteiden aitouden. Työ palkitsi. Järjestön rivijäsenetkin tunsivat onnistumisen iloa, kun Bellingcat julkisti raporttinsa, jossa se todisti, mikä nimenomainen venäläinen ohjus pudotti MH17:n ja miten ja missä se laukaistiin.

Kreml, ja erityisesti Lavrov, ovat vihaisia edelleen. Avoin, totuudenmukainen viestintä ja tosiasioiden tarkistus ovat propagandan pahimpia vihollisia.

 Valeuutisia tuotetaan aina vaan tehokkaammin. Higgins ei silti vaikuta olevan huolissaan. Vaikka koneoppiminen ja tekoäly levittävät tehokkaasti väärää informaatiota, valheiden paljastajilla on samat aseet. Esimerkiksi syväväärennösvideot voidaan tarkistaa: kun kuvamanipulointia verrataan verkossa moniin lähteisiin ja samalla selvitetään, mistä alkuperäinen postaus on peräisin, voidaan päätellä mikä on aito ja mikä ei.

Bellingcat ilmestyi informaatiotaisteluiden areenalle juuri oikeaan aikaan. Yhä suurempi yleisö ympäri maailmaa oli alkanut muuttua kyyniseksi. Jotkut alkoivat jopa ajatella, että jos ei voi tietää mikä on totta, onko sillä enää edes väliä? Nykyään isot ja pienet mediatalot ympäri maailmaa ja jopa turvallisuuspoliisit kuten SUPO käyttävät Bellingcatin metodeja setviessään netin valtavaa datamassaa.

Poliittiset populistit kiukuttelevat yhä suurempaan ääneen, mutta eivät siksi, että he haluaisivat aidosti oikaista väärää informaatiota, vaan koska he valheineen ovat häviämässä pelin. Higgins on sanonut, että skeptinen täytyy olla koko ajan, mutta ei kyyninen. Lähdettä sopii epäillä, mutta totuuden merkitystä ei. Se on tärkeää edelleen.

Viime aikoina Bellingcat on alkanut tutkia ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuutta. Aiheiden laajentamista vaatii järjestön raporttien uusi yleisö: koululaiset. Totuudella on toivoa.

Iida Simes

Me olemme Bellingcat – Tiedustelupalvelu verkossa

Docendo 2021

Suom. Antero Helasvuo.

Ludwig Wittgensteinin Tractatus Logico-Philosophicus täyttää 2021 sata vuotta.

Suom. Heikki Nyman.