Viidennes nuorista ei osaa lukea riittävän hyvin pärjätäkseen työelämässä ja opinnoissa, kertoo vuoden 2022 Pisa-tutkimus. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että lukutaito on sukupuolittunutta, heikommin lukevat ovat useammin poikia kuin tyttöjä.
Yleiskieltä helpompi selkokieli auttaa heitä, joille yleiskieli on liian vaikeaa. Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen arvion mukaan tätä helpotettua kieltä tarvitsee 11–14 prosenttia väestöstä, ja määrän odotetaan kasvavan. Selkokieltä tarvitsevat esimerkiksi muistisairaat, suomen kieltä vasta harjoittelevat sekä henkilöt, joilla on erilaisia luki- tai keskittymisvaikeuksia. Mutta myös nuorten yleisesti heikentynyt lukutaito, joka nousi otsikoihin 2022 PISA-tulosten julkistamisen myötä, kasvattaa tarvetta selkokieliselle kirjallisuudelle.
Erityisen tärkeää selkokieli on viranomaisviestinnässä ja terveydenhoidossa, jossa selkeät ohjeet auttavat toimimaan oikein. Tärkeää on myös selkokielinen kirjallisuus, jota Suomessa kustannetaan noin 30 nimikettä vuosittain.
“Selkokirjallisuus on tasa-arvokysymys. Kaikilla on oikeus nauttia lukemisesta”, sanoo Selkokeskuksen asiantuntija Ella Airaksinen.
Selkokirjallisuudesta on myös välillistä hyötyä: selkokielen lukeminen vahvistaa lukutaitoa, ja parempi lukutaito lisää mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan eri tavoin.
Selkokirjan löytää kirjastosta
Lukijat löytävät selkokirjat usein kirjastosta. Selkokirjallisuuden painokset ovat pieniä, muutamasta sadasta tuhanteen kappaleeseen, joista suurin osa myydään kirjastoille. Kirjastoissa hankintoja on rahoitettu valtion myöntämällä vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuella, jota Petteri Orpon hallitus on nyt lakkauttamassa.
Kun tieto tuen mahdollisesta lakkauttamisesta tuli, Selkokeskus kysyi muutoksen seurauksista kirjastoilta.
“Kyselyyn vastasi muutamassa päivässä 206 henkilöä eri kirjastoista. Heistä noin 59 prosenttia kertoi, että selkokirjallisuuden valikoima vähenisi paljon ja 28 prosenttia sanoi, että hieman, jos ostotuki poistuu. Kuusi prosenttia ei voisi hankkia selkokirjoja lainkaan ja kuusi prosenttia voisi hankkia selkokirjoja samalla tavalla kuin aiemmin”, Airaksinen kertoo.
Jos kirjastot ostavat vähemmän selkokirjoja, niiden kokonaismyynti vähenee ja jo valmiiksi pientä liikevaihtoa pyörittävät kustantajat joutuvat entistä ahtaammalle. Kierre johtaa selkokirjojen tarjonnan vähenemiseen samalla, kun yhä useampi tarvitsisi helpotetun kielen tuomaa tukea lukemiseensa.
Täysin ilman taloudellista tukea selkokirjallisuuden julkaiseminen ei kuitenkaan jää. Sitä rahoitetaan myös erikseen opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä selkokirjojen valtionavustuksella, jota Selkokeskuksen alainen työryhmä koordinoi. Avustus on ollut vuodesta 2018 lähtien 145 000 euroa vuodessa.
“Avustus on tärkeä tuki kirjoittajien, kuvittajien ja kustantajien työlle, mutta se saisi olla suurempi. Kiinnostus selkokirjojen tekemistä kohtaan vaikuttaa olevan kasvussa”, Airaksinen kertoo.
Leikkausten ja inflaation supistamilla resursseilla pitäisi kuitenkin saada entistä enemmän aikaan. Edellinen hallitus määritteli vuonna 2021 kansallisen lukutaitostrategian tavoitteeksi tehdä Suomesta maailman monilukutaitoisimman maan vuoteen 2030 mennessä. Strategian mukaan selkokielisten materiaalien “saatavuutta ja saavutettavuutta arjessa” pitäisi edistää.
Kirjapaketti kouluille ja opetusta opettajille
Koululaisten lukutaitoa pyritään parantamaan lahjoittamalla yläkouluille selkokirjoja ja muita helppolukuisia kirjoja. Hanke on nimeltään Selkopolku, ja se toteutetaan vuosina 2024–2025. Suomen Kulttuurirahasto tarjoaa kouluille miljoonan euron arvosta kirjoja, ja hankkeen toteuttaa Lastenkirjainstituutti.
Kirjapaketteihin valitut kirjat ovat ilmestyneet vuonna 2010 tai sen jälkeen. Pakettien tarkempi sisältö paljastetaan Educa-messuilla tammikuussa 2024. Kirjojen valintaa varten kysyttiin nuorilta, millaisia kirjoja he lukevat ja mistä aiheista ovat muuten kiinnostuneita. Suosituimmiksi kirjallisuudenlajeiksi nuoret kertoivat fantasian, kauhun ja seikkailun. Yli puolet nuorista kertoi lukevansa nuortenkirjoja ja lähes puolet lyhyitä kirjoja.
Selkopolku-hankkessa järjestetään syksyllä 2024 myös koulutusta opettajille selkokirjojen käytöstä opetuksessa sekä julkaistaan vinkkaus- ja opetusmateriaaleja. Kirjastojakin koulutetaan käyttämään selkokirjoja oppilaitosyhteistyössä.
“Selkopolku on todella tervetullut hanke, jolla edistetään selkokirjallisuutta. Hanke parantaa selkokirjojen saatavuutta kuitenkin vain kertaluontoisesti. Lukutaitotyö ei saisi olla vain kampanjoiden varassa, vaan sitä pitäisi olla resursseja tehdä pitkäjänteisesti”, Airaksinen pohtii.
Hän toivoo, että selkokirjallisuuden julkaiseminen lisääntyy ostotuen mahdollisesta lakkauttamisesta huolimatta ja että isotkin kustantamot tarttuvat niihin. “Tarvitaan monipuolista tarjontaa, lisää laadukkaita selkokirjoja eri aiheista!”