Suomen Le Monde Diplomatique & Novaja Gazeta -lehti julkaisi joulukuussa Venäjä 0.1 -liitteen, jossa käsiteltiin vapaan median ja toimittajien tilannetta Venäjällä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa toimittajien asema on heikentynyt rajusti. Venäjä käy nyt sotaa kahdella rintamalla – Ukrainan aseellisen konfliktin lisäksi maan sisällä on menossa raju hyökkäys sodanvastustajia ja vapaan median edustajia vastaan.
Maaliskuun 4. päivänä presidentti Putin allekirjoitti lain, jonka mukaan “virheellisten tietojen levittäminen Venäjän armeijan toimista” on rangaistava teko. Uuden lain mukaan “virheellisen tiedon” levittämisestä voi saada kolme vuotta vankeutta tai 1,5 miljoonan ruplan sakot. Jos “virheellisen tiedon” levittämisellä on erityisen voimakkaat vaikutukset, voi vankeustuomion pituus olla jopa 15 vuotta.
Jo aikaisemmin viime viikolla Roskomnadzor (Venäjän viestinnän, tietotekniikan ja joukkotiedotusvälineiden liittovaltion valvontapalvelu) vaati useita venäläisiä medioita, muun muassa Novaja Gazetaa, poistamaan artikkeleita, joissa kerrottiin Venäjän sotaoperaatiosta. Artikkelit eivät Roskomnadzorin mukaan sisältäneet todenmukaista tietoa tapahtumista.
Tällä hetkellä Ukrainan tilanteesta puhuttaessa ei venäläisessä mediassa saa käyttää termejä “sota” tai “hyökkäys”. Venäjän valtio on määrännyt, että on puhuttava ainoastaan “erityisestä sotaoperaatiosta”. Lisäksi Roskomdazor vaatii, että mediat sotaoperaatiota käsitellessään viittaavat ainoastaan Venäjän virallisiin lähteisiin.
Sodan alkamisen ja uusien lakimuutosten jälkeen monien vaihtoehtoisia uutisia julkaisseiden medioiden internetkanavia on suljettu. Näistä räikeimpinä esimerkkeinä radiokanava Eho Moskvy:n ja internet-tv Doždin sulkemiset. Lista kuitenkin pitenee päivä päivältä.
Kiristynyt ote koskee myös printtimediaa. Poliisi takavarikoi neljän Uralin alueella toimivan, VK-mediataloon kuuluvan lehden painokset. Lehtien kannessa oli lause “tämän hulluuden on loputtava”. Kirjoitimme myös VK-mediasta Venäjä 0.1 -liitteessä.
Le Monde diplonatique & Novaja Gazeta -lehden Venäjä-liitteessä julkaistiin myös toimittaja Sofia Rusovan artikkeli riippumattoman Toimittajien ja media-alan työntekijöiden ammattiliiton toiminnasta ja toimittajien asemasta Venäjällä. Sofia Rusova toimii tällä hetkellä liiton toisena puheenjohtajana. Ammattiliitolla on noin 600 jäsentä eri puolilla Venäjää, ja se kuuluu Euroopan toimittajien federaatioon (European Federation of Journalists).
Perjantaina 4.3.2022 Sofia Rusova kertoi Vetšernye Novosti -lehden haastattelussa siitä, miten Ukrainan sota on vaikuttanut Venäjän mediakenttään ja miten hän näkee riippumattoman median lähitulevaisuuden.
Julkaisemme otteita Sofia Rusovan haastattelusta hänen suostumuksellaan.
– Se, mitä nyt tapahtuu, on hirveää.
– Tosin tämä kaikki on alkanut jo paljon aikaisemmin, me olemme kohdanneet ennenkuulumatonta painostusta medioita kohtaan jo “ulkomaisten agenttien” lain aikana.
– Roskomnadzorista (Venäjän viestinnän, tietotekniikan ja joukkotiedotusvälineiden liittovaltion valvontapalvelu) on tänä päivänä tullut sortoa harjoittava rangaistuselin, joka voi ilman tuomioistuimen päätöstä ja tutkintaa rajoittaa niiden medioiden toimintaa, jotka ilmaisevat jonkinlaisen vaihtoehtoisen, riippumattoman näkemyksen. Tällaisissa olosuhteissa yhteiskunnalta viedään oikeus objektiiviseen tiedonsaantiin. Olemme menossa siihen, että jäljelle jäävät vain viralliset mediat, jotka toimivat valtion instituutioiden tiedottajan roolissa, ja televisiossa nähtävä propaganda.
– Rehellisesti sanottuna luulen, että kaikkia, jotka ovat julkaisseet sodanvastaisia lausuntoja ja nimenneet “sodaksi” sen, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu, tullaan rankaisemaan. Niitä tullaan vainoamaan, niiden ansaintamahdollisuudet tuhotaan tai niitä kohtaan nostetaan uusia hallinnollisia tai rikosoikeudellisia syytteitä uuden “feikkiuutisia” koskevan lain nojalla.
– Kaikkien medioiden, jotka tänä päivänä avoimesti ilmaisevat sodanvaistaisen kantansa, on ymmärrettävä kuinka vakavat seuraukset siitä voi koitua nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Kuten näemme, Eho Moskvyn päätoimittajaa Aleksei Venediktovia eivät auttaneet minkäänlaiset sopimukset valtiovallan kanssa tai hänen avoimesti leuhkimansa ystävälliset suhteet presidentin lehdistösihteerin kanssa. Puhumattakaan vähemmän tunnetuista tekijöistä…
– Novaja Gazetan tilanne roikkuu nyt ilmassa, eikä vielä ole selvää, auttaako heitä päätoimittaja Dimitri Muratovin status Nobelin rauhanpalkinnon saajana… Meillä on Venäjällä tällä hetkellä “sotatilaa” muistuttava tilanne, ja kaikkia tullaan kyllä jahtaamaan täysin voimin, statukseen katsomatta.
***
Novaja Gazetan päätoimittaja Dimitri Muratov julkaisi oman ja koko toimituksen sodan vastaisen kannan heti sodan alettua. Uuden sensuurin astuttua voimaan lehti julkaisi lausuman, jossa toteaa sotasensuurin kiristyneen, mikä uhkaa sekä toimittajia että kansalaisia, jotka jakavat Venäjän puolustusministeriön tiedotteista poikkeavaa tietoa Venäjän sotaoperaatiosta. Tällä hetkellä medioiden on käytännössä mahdotonta uutisoida suoraan sodan tapahtumista Ukrainassa. Myös Novaja Gazetan oli tehtävä päätös lakata uutisoimasta suoraan Ukrainassa tapahtuvasta sodasta.
Ote Novajan kannanotosta 4.3.2022:
“Ei ole epäilystäkään, etteikö uhka olisi todellinen. Meillä ei ole oikeutta riskeerata kollegoidemme ja ystäviemme vapautta. Mutta emme voi myöskään olla välittämättä lukijoistamme, jotka ovat yksiselitteisesti ilmaisseet haluavansa toimituksen jatkavan työtään sotasensuurista huolimatta. Siksi me poistamme verkkosivuiltamme, sosiaalisesta mediasta, Youtubesta ja podcast-alustoilta tähän aiheeseen liittyvät materiaalit. Jatkamme tiedon välittämistä niistä seurauksista, joita Venäjä nyt kohtaa: syvenevästä taloudellisesta kriisistä, elintason jyrkästä heikkenemisestä, ulkomaisten lääkkeiden ja teknologian saatavuuden vaikeuksista ja toisinajattelijoiden vainoista – mukaan lukien ne, jotka ilmaisevat sodanvastaisen mielipiteensä.”
Vetšernye Novostin toimittajan kysymykseen siitä, kuinka Ukrainan konflikti vaikuttaa Venäjän mediakenttään, Rusova vastaa:
– Nyt suurin kysymys on, kuinka mediat tulevat pysymään käytännössä hengissä. Tällä hetkellä monissa medioissa mainostajat irtisanovat sopimuksiaan huonon taloustilanteen takia. Tällä viikolla olemme jo kuulleet muutamia tapauksia, joissa isot ulkomaiset yritykset ovat ilmoittaneet irtisanovansa sopimuksia suurten kaupallisten radioasemien ja lehtien kanssa, ne lakkaavat rahoittamasta erilaisia ohjelmia. On huomattava, että tämä on koskenut myös medioita, jotka ovat pitäytyneet jonkinlaisella keskitiellä. Tarkoitan sitä, että ne eivät ole tukeneet valtiota, mutta eivät ole suoranaisesti oppositiossakaan, vaan pyrkivät objektiivisuuteen ja saivat rahoituksensa yrityksiltä.
Mitä rahoitukseen tulee, niin näette itsekin, kuinka yritykset poistuvat nyt Venäjältä. Ne mediat, jotka yrittivät tulla toimeen mainosmyynnillä, jäävät yksinkertaisesti rahoituksetta. Lahjoituksia ja maksullisia lehtitilauksia ei nyt tule, koska kansalaiset yrittävät säästää mahdollisimman tarkkaan rahojaan. Tämä tarkoittaa, että osa medioista joutuu lopettamaan toimintansa ilman minkäänlaista poliittista painostustakin.
On selvää, että kaikkia niitä, jotka eivät vielä ole vannoneet valaansa ja jotka yrittävät pysyä neutraaleina, odottaa täydellinen kontrolli turvallisuusviranomaisten puolelta. Viranomaiset ajavat meidät tilanteeseen, jossa jäljellä on vain yksi “totuus” – se, jota valtakoneisto esittää.
Lyhyesti sanottuna venäläisten medioiden tilanne on tällä hetkellä seuraava: meitä potkitaan valtion taholta, meillä on voimassa sensuuri, meillä ei ole rahaa ja meitä uhkaa 15 vuoden vankeustuomio ja valtavat sakot. Kutsun tätä “ramman koiran lyömiseksi”. Tällä hetkellä on täysin epäselvää, miten tulisi työskennellä, koska emme ymmärrä, miten meidän tulisi kirjoittaa “sotilaallisesta erityisoperaatiosta”, kun pääsy tietolähteisiin on estetty, miten ihmeessä voimme olla käyttämättä sanaa “sota”. Jokaisen toimittajan tehtävä on kertoa totuus, mutta kun kaikki resurssit on viety, mitä enää jää jäljelle? Mitä muuta, kuin lentolehtisten jakaminen postiluukuista…
***
Myös sodanvastaisista protesteista raportoivia toimittajia on pidätetty ja he ovat saaneet sakkoja protesteihin osallistumisesta huolimatta siitä, että heillä on ollut päällään lehdistöliivit, joiden pitäisi taata heidän asemansa ulkopuolisena tarkkailijana.
Rusova kommentoi tilannetta seuraavasti:
– Luulen, että meitä kaikkia kadulle lähteviä odottaa väkivallan eskaloituminen. Myös toimittajat kohtaavat saman uhan, huolimatta siitä, että he toteuttavat ammatillista velvollisuuttaan ja pitävät kaikissa tilaisuuksissa ulkoisesti esillä toimittajuutta korostavia tunnuksia.
Rusovan mukaan edessä on myös paljon toimittajien irtisanomisia. Toimittajien ja media-alan työntekijöiden liittoon on jo tullut muutamia yhteydenottoja toimittajilta, jotka vapaa-ajallaan osallistuneet sodanvastaisiin mielenosoituksiin ja sen jälkeen kohdanneet painostusta toimituksissa. Toimittajia on pyydetty poistamaan sodanvastaisia postauksiaan ja osalle on suoraan sanottu, että heidän uransa toimituksessa päättyy pian.
Toimittajien ja media-alan työntekijöiden liitto on tuominnut sodan ja toimittajiin kohdistuvan painostuksen. Liitto jatkaa tällä hetkellä juridisen avun tarjoamista jäsenilleen ja kehottaa nettisivuillaan vaikeaan tilanteeseen joutuneita toimittajia ottamaan yhteyttä.
Haastattelussa Sofia Rusova kuitenkin myöntää, että tässä päivä päivältä huononevassa tilanteessa on todella vaikeaa taata minkäänlaista turvaa.
– Haluaisin kiinnittää huomiota myös toimitusten sisäiseen tunnelmaan. Jos toimitus on yhtenäinen, ja työntekijät voivat yhdessä asettua puolustamaan oikeuksiaan, tilanne on toinen. Jos taas ihminen jää yksin mielipiteensä kanssa, hänellä tulee olemaan todella vaikeaa. On myös tärkeä alleviivata tiedotusvälineiden omistajien ja johtajien kasvavaa roolia. Heidän tulisi herätä ja puolustaa julkisesti työntekijöitään, julkaista yhtenäinen kannanotto toimituksen nimissä, vaatia virkavaltaa lopettamaan painostus. Valitettavasti tätä ei käytännössä ole tapahtunut.
Rusovan mukaan moni toimittaja on myös viime aikoina pyrkinyt irtisanoutumaan yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa, koska heistä tuntuu, että työtaistelusta tulisi liian pitkä ja hyödytön. Moni ei ymmärrettävistä syistä luota Venäjän oikeusjärjestelmään.