Mona Eid, Koko Hubara, Caroline Suinne ja Kiia Beilinson: Third Culture Kids – Suomi Finland (Otava 2022)
Tuore haastattelukirja Third Culture Kids esittelee 40 suomalaista, jotka ovat kasvaneet ja rakentaneet identiteettinsä monen eri kulttuurin ja määritelmän välissä. Eri-ikäisten, eri puolilta Suomea ja erilaisista taustoista tulevien henkilöiden haastattelut avaavat aivan uusia näköaloja uudenlaisiin suomalaisuuden kokemuksiin.
Otavan tiedotteen mukaan kirjan tekijänelikko on tutustunut toisiinsa Koko Hubaran Ruskeat tytöt -blogin ympärille syntyneen yhteisön kautta. Eid ja Hubara ovat koonneet kirjan haastattelut, kun taas visuaalisesta puolesta vastaavat Beilinson ja Suinner.
Teos on luokiteltu nuortenkirjojen kategoriaan, mutta on varmasti valaiseva lukukokemus kenelle tahansa, joka haluaa avartaa ajatuksiaan suomalaisuudesta, monikulttuurisuudesta ja identiteetistä.
Patrik Ouředník: Europeana (Siltala 2022)
Tšekkiläisen kirjailijan vuonna 2001 alkukielellä ilmestynyt teos on kokeellinen ja fragmentaarinen esitys Euroopan 1900-luvusta ja hyödyntää kerronnassaan sekä kauno- että tietokirjallisuuden keinoja. Kirjailija itse on kertonut luoneensa teoksen kolmen sanan ympärille, joiden ajatteli kiteyttävän Euroopan verisen vuosisadan olemuksen: kiihkeä, keskenkasvuinen ja tiedekeskeinen.
Ouředník kertaakin tiiviissä, vain 110-sivuisessa teoksessaan vuosisadan tapahtumat kiihkeällä tahdilla poukkoillen erilaisten anekdoottien ja sivuhuomautusten, toisaalta suurten kehityskaarten maalailun välillä. Europeana on eräs ulkomaitakin myöten tunnetuimmista tšekkiläisistä viime vuosikymmenten teoksista. Siltala on tehnyt kulttuuriteon kustantaessaan teoksen, jotta siitä voi nyt nauttia ja hämmästyä myös suomeksi.
Kaj Ekholm ja Yrjö Repo: Lukemisen aika (Siltala 2021)
Kirja-alan konkarit Kaj Ekholm ja Yrjö Repo pohtivat teoksessaan kirjallisuuden ja lukemisen asemaa ja tulevaisuutta 2020-luvun Suomessa. Pohdinnan keskiössä on erityisesti suuri digitaalinen murros, joka on muuttanut ennennäkemättömän nopeasti tapaamme kuluttaa erilaisia tekstejä ja etsiä tietoa. Kaikkein suurin häviäjä tässä kehityksessä vaikuttaa olevan perinteinen kirjallisuus.
Ekholm ja Repo tarkastelevat tilastojen kautta suomalaisten muuttuneita tapoja kuluttaa kirjallisuutta, pohtivat tulevaisuutta näiden lukujen valossa ja hakevat ratkaisuja kirjallisuuden aseman turvaamiseksi vastaisuudessakin. Heidän teoksensa on tärkeä muistutus siitä, kuinka tärkeä ja monitahoinen hyvinvointitekijä käsikynkkää sivistyksen kanssa kulkeva kirjallisuus on.
Veli-Pekka Lehtola: Entiset elävät meissä – Saamelaisten historiat ja Suomi (Gaudeamus)
Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola on julkaissut useita tietokirjoja saamelaisuudesta ja saamelaisten asemasta Suomessa. Hänen tuorein tietokirjansa Entiset elävät meissä pureutuu saamelaisuuteen heidän itsensä kautta välttäen tyypillistä tapaa esittää alkuperäiskansa alistettuna vähemmistönä, joka kamppailee pois kolonialismin ikeestä. Lehtola, itsekin saamelainen, nostaa sen sijaan etualalle kansan omat kokemukset, heidän elämänsä ja yhteytensä menneisyyteen sekä kuvaa heidän yhteisöllisyyttään ja aktiivisuuttaan omien oikeuksiensa ajamisessa.
Lehtola on oman alansa johtava asiantuntija, jonka teoksiin kannattaa niin ummikon kuin asioista jo paremmin perillä olevankin tutustua ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 ratifiointia odotellessa.