Kymmenen kysymystä esikoiskirjailijalle
E. L. Karhu on kansainvälisesti tunnettu näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Helsingin Sanomien arvion mukaan hänen esikoisromaaninsa Veljelleni (Teos 2021) “luo omalakisen todellisuutensa, proosanäytöksen, joka on helppolukuinen vaan ei päästä otteestaan helpolla.”
Miksi kirjoitat?
Taide on minulle paikka, jossa voin haastaa status quota ja luoda toisenlaisen todellisuuden ehdotuksia. Taide on myös väline suunnata ihmisten katse paikkoihin, jonne se ei yleensä suuntaudu. Lisäksi taide on minulle paikka kokea asioita yhteisesti.
Miksi halusit kirjoittaa juuri valitsemastasi aiheesta?
Veljelleni-romaani syntyi ajatuksesta nautinnon vallankumouksellisesta potentiaalista. Siihen vaikutti muun muassa Adrienne Maree Brownin teos Pleasure Activism, jossa puhutaan nauttimisen kyvyn merkityksestä ihmisen elämälle ja poliittiselle toiminnalle. Halusin kirjoittaa sankaritarinan henkilöstä, jota emme heti ensimmäisenä ajattelisi sankariksi, ja tutkia yhteiskuntamme ruumiillisia hierarkioita.
Kauanko työstit esikoisromaaniasi?
Kolmisen vuotta.
Tärkein oppimiskokemuksesi kirjoitusprosessista?
Elävän, kurittoman teoksen kirjoittaminen vaatii irtipäästämistä omista sovinnaisista ajatuksista siitä, mikä materiaali on kelvollista romaaniin ja millainen romaanin pitää olla, jotta se voidaan ottaa taiteellisesti vakavasti.
Mihin sijoittaisit itsesi kirjallisuuden kentällä? 
Näen työni voimakkaasti osana kirjallisuudenhistoriallista jatkumoa ja yhtenä kudoksena maailmankirjallisuuden teosten toisiinsa lomittuvassa todellisuudessa. Läheisiä kirjailijoita minulle ovat esimerkiksi Eeva-Liisa Manner, Jean Rhys, Jane Bowles, Leonora Carrington ja Virginia Woolf. Suomalaiseen kirjallisuuteen toivon tuovani vähän tuuletusta ja yllätyksiä.
Millaisten lukijoiden toivot löytävän kirjasi pariin?
Kirjoittaminen on minulle kuin pullopostia; universumin virta vie teoksen sen luo, joka sitä tarvitsee. Ajattelen usein englanninkielistä kirjeiden alkuun kirjoitettavaa lausetta, jolla aloitetaan silloin, kun ei aivan tarkkaan tiedetä, kenelle kirje on osoitettu: To whom it may concern. Ne, joita asia koskee, löytävät sen kyllä.
Onko sinulla suunnitelmia seuraavaa romaania varten?
Ideoita on aina ihan ilotulitukseksi asti, ainoastaan ajasta on pulaa…
Ketä nykykirjailijaa arvostat?
Ranskalainen Édouard Louis on tällä hetkellä minulle tärkeä keskustelukumppani, erityisesti hänen tapansa kirjoittaa ruumiista ja luokasta.
Mikä kirja on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen?
Leonora Carringtonin Kuulotorvi (The Hearing Trumpet). Vanhus saa ystävättäreltään lahjaksi kuulotorven, jolla hän saa selville, että hänen perheensä on laittamassa hänet vanhainkotiin. Liisa Ihmemaassa -tyyppinen seikkailukertomus maagisesta laitoksesta muutti jotain maailmassani pysyvästi.
Kehu toista esikoista tai uutuuskirjaa!
Pipsa Longan näytelmä Neljän päivän läheisyys (ntamo 2021) on upea runollinen ja ehdoton teos ihmisistä ja lokeista ja mahdollisuudesta kertoa eläintä.
Kahdeksan kysymystä kustantajalle
Kustantaja Vesa Tompuri on vähän käännettyjen kielialueiden klassikoista sekä omaperäisestä kotimaisesta tieto- ja kaunokirjallisuudesta tunnetun kymmenvuotiaan Aviador-kustantamon perustaja.
Mitä kustannat eli mikä on kustannustalosi “juttu”?
Valtavirrasta sopivasti poikkeavaa laatukaunoa sekä uusista näkökulmista kirjoitettua tietoa.
Miksi kustannat?
Tämä on jännittävä yhdistelmä taiteen tekemistä, ihmissuhteita ja monien käytännöllisten taitojen hallintaa. Tässä tiivistyy monin tavoin oma elämänhistoria.
Mitkä ovat kustannusohjelmassa selkeästi esiin nousevia teemoja juuri nyt?
Yritän välttää liikaa takertumista ajankohtaisuuteen. Sitä varten on olemassa media. Koetan luoda vähän pidemmän aikavälin kaaria ja luottaa tässä pikemminkin intuitioon ja siihen, että teksteissä kyllä heijastuu se, mitä on niin sanotusti ilmassa.
Millaisia tarinoita, ääniä tai teemoja toivoisit lisää suomalaisen kirjallisuuden kenttään?
Omanlaisiaan, ei-opetettuja ääniä. Teemat syntyvät parhaimmillaan lukijoiden tajunnassa. Tarinan ja tarinallisuuden rajoja saa koetella.
Miltä toivot suomalaisen kustannusalan tulevaisuudelta?
Että löytyy jonkinlainen suhta perinteisen painetun ja lukijan kannalta lähes ilmaiseksi polkuhinnoitellun kirjatuotannon välillä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sekä painettua että digitaalista kirjallisuutta tulisi olla ilmaiseksi saatavilla kirjastoissa, jopa nykyistä suuremmin määrärahoin.
Mitä luet juuri nyt?
Kesällä julkaistavien käsikirjoitusten viimeisimpiä versioita sekä viimeaikaisten murheellisten uutisten ”pakottamana” poliittista historiaa.
Mikä on kirja, joka on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen?
Hannu Salaman 1960- ja 1970-luvun tuotanto.
Kehu jotain toisen kustantajan uutuuskirjaa, jolle soisit enemmän huomiota?
Poesian vuonna 2020 julkaisema Kaukaisten saarten Atlas (vaikka se ei taidakaan olla enää tiukimman kriteerin mukaisesti uutuus, olen aina lukenut uutuudet vasta, kun siitä on tullut klassikko.)