Minä suosittelen: Marita Salonen

Voiko lääkäriltä saada reseptinä kirjasuosituksen?  

Tämä ihmeellinen kohtaaminen nuoren ”poikalääkärin” kanssa tapahtui pirkanmaalaisessa terveyskeskuksessa eräänä maanantaiaamuna kello kahdeksan. Kyllä, olipa ennakkoluuloisesti ajateltu. Mutta juuri tähän ajatukseen sorruin, kun aamu-unisena olin raahautunut vastaanotolle ja ovelle ilmestyi teinipojalta näyttävä valkotakkinen henkilö. Eih, tuo ei voi ymmärtää keski-ikäisen naisen terveysongelmista oikeasti mitään. 

Aah, miten ihanaa on olla totaalisen väärässä! En ymmärrä, miten tuo lääkäri pystyi heti päivänsä aluksi antamaan aikaansa kolme varttia. Mistä hän oli ehtinyt hankkia ammattitaitonsa ja ennen kaikkea viisautensa? Hän jopa kysyi, onko kotona kaikki hyvin. 

Eniten äimistyin lääkärin reseptistä. Hän rullasi toimistotuolillaan eteeni, katsoi silmiin ja kysyi, ”sopiiko jos suosittelen yhtä kirjaa”. Sitten hän rullasi takaisin pöytänsä eteen ja raapusti keltaiseen tarralappuun ”Elämisen arvoista, Tommi Koivu + Susanna Sandhu.  

Sain totisesti opetuksen ennakkoluuloistani. Toisenkin vielä, kun huomasin, että tätä kirjaa myytiin kristillisissä kirjakaupoissa. En varsinaisesti usko johdatuksiin, mutta tuntuihan se vähän oudolta, kun pian lääkärireissun jälkeen menin Helsinkiin ja tämä kirja tervehti minua iloisesti antikvariaatin ikkunasta. 

Resepti käynnisti terveyttä edistävän muutosprosessin työelämässäni. Raahasin sitä päivittäin repussani vuosikaudet, ja huomaan palaavani sen luo uudelleen ja uudelleen. 

Mikä on sinun voimakirjasi? Suosittelen tapaamaan sitä aika ajoin. Kosketa ja nuuski. Kanna mukana, lähellä sydäntä.

Muutin vuosi sitten aiempaa pienempään taloon, ja ajauduin puolisoni kanssa kriisiin kirjojemme kanssa. Tuskaa lisäsi perintönä tulleet 1 300 ylimääräistä kirjaa omien lisäksi. 

Päätimme luopua osasta. Se oli vaikeaa, ehkä vain sata lähti uusiin koteihin. Sijoitimme kaikki dekkarit pihan perälle kesähuoneeseen, mutta ratkaisu ei toiminut – ei laumaa voi hajottaa. Lopulta oli pakko hakea kesähuoneen kirjat sisälle taloon. Vasta kun kaikki olivat löytäneet paikkansa, taloon laskeutui kodin lämpö ensimmäistä kertaa muuton jälkeen. Yhdessä taas, perillä elämässä.  

Suosittelen katsomaan kirjahyllyjäsi uudella silmällä. Tai jos olet luopunut paperikirjoistasi, mieti vielä kerran, oliko se sittenkään viisasta. Kirjojen kansien välissä on jotakin paljon suurempaa kuin tarinoita tai tietoa. Omassa kirjahyllyssäsi asuu todennäköisesti henkinen pääoma, jonka ansiosta sinä olet juuri sinä. Se tervehtii sinua, kun käyt yöllä vessassa tai lohduttaa, kun olet sairas.  

Digitaalisessa maailmassa tekee hyvää istua alas ja rauhoittua ilman laitteita. Käännellä samoja sivuja, joita joku toinen käänteli sata vuotta sitten. Tuntea paperin luonne sormenpäissä, kuulla miten sivun kääntäminen kahahtaa. Suosittelen.