Lukeminen on monille yhteisöllinen harrastus, ja helpoimmin virtuaaliseen lukuyhteisöön pääsee mukaan sosiaalisessa mediassa, jota jo valmiiksi käyttää.
Kirjoista keskustelevia henkilöitä ja ryhmiä löytää somesta esimerkiksi hakusanojen avulla tai seuraamalla alan toimijoita, kuten kirjastoja ja kustantamoita, joiden kautta löytyy taas uusia hakusanoja, keskusteluja ja keskustelijoita.
Somesta löytyy myös koontitilejä, joilla esitellään monipuolisesti aiheeseen liittyvää sisältöä. Esimerkiksi Instagramissa Kirjagramsuomi-tilin tarinoihin on kerätty kattavasti linkkilistoja eri alustojen lukuyhteisöihin sekä vinkkejä oman tilin perustamiseen. Facebookissa kirjoista keskustellaan paljon esimerkiksi eri kirjallisuuden lajien ympärille perustetuissa ryhmissä, kuten Dekkariryhmä ja Spefikirjallisuuden ystävät.
Sosiaalisen median palveluissa niiden sisäiset hakukoneet ja algoritmit ohjaavat niiden toimintaa. Jos haluaa tuottaa itse kirjasisältöä, kannattaa pohtia kunkin somen ominaisuuksia. Instagramissa ydinsisältöä ovat kuvat, ja kirjat onkin yleensä kuvattu kauniissa ympäristössä. Videopalveluissa, kuten Tiktokissa ja Youtubessa vloggaajan karisma ja erilaiset visuaaliset elementit voivat ratkaista kanavan suosion.
Yhteisölle tärkeintä on kuitenkin edelleen, mitä kirjoista kerrotaan. “Hyvä kirjapostaus on ytimekäs, eikä paljasta juonta liikaa, vaan kertoo lukijan omista kokemuksista kirjan äärellä. Kuvan pitää olla selkeä”, neuvoo yksi Kirjagramsuomen ylläpitäjistä Tiia Tiainen.
Sosiaalinen media muuttuu jatkuvasti, ja minkä palvelun käyttö nyt kasvaa, voi viiden vuoden päästä olla laskussa. Uusien vielä tuntemattomien suosituiksi tulevien palvelujen lisäksi myös vanhat palvelut kehittyvät ja taantuviinkin palveluihin liittyvät yhteisöt tulevat säilymään uusien rinnalla.
Esimerkiksi nykyisiä lyhyiden päivitysten somepalveluja edeltäneiden tekstiblogien kulta-ajasta on kohta 20 vuotta, mutta lukupäiväkirjablogeja julkaistaan edelleen. Kotimaiset kirjablogit -listalta löytyy yli 100 blogia, joita on päivitetty edellisten kolmen kuukauden aikana. Kommentointi blogeihin on kuitenkin käytännössä kokonaan lakannut uudempien alustojen myötä. Nyt julkaistuille lastuille hankitaan lukijoita ja kommentoijia linkkaamalla niitä muihin sosiaalisen median palveluihin.
Kirjoihin kokonaan keskittyvä sosiaalinen media on verkkokauppa Amazonin ylläpitämä Goodreads, jossa voi muun muassa kommentoida ja tähtiarvioida kirjoja, osallistua keskusteluihin ja koota erilaisia kirjalistoja. Palvelun käyttäjä siis sekä tuottaa mainosmateriaalia yhtiölle että on sen mainostuksen kohde.
Vastaava epäkaupallinen vaihtoehto on avointa lähdekoodia käyttävä sivusto BookWyrm, joka on suunniteltu toimimaan yhdessä erityisesti hajautetuilla palvelimilla pyörivän epäkaupallisen Mastodon-palvelun kanssa. BookWyrmin lähdekoodia ja tietokantoja hyödyntää myös vastaava suomalainen sivusto Kirjakasa, jota ylläpitää kirjailija ja kääntäjä Taru Luojola.
“Kun algoritmit eivät suosittele kirjoja, kiinnostavien kirjojen löytämiseksi täytyy nähdä vähän enemmän vaivaa. Kaikkia kirjoja ei myöskään ole vielä listattuna avoimissa tietokannoissa, joten niiden tiedot täytyy itse tallentaa, mutta ovat sitten valmiina seuraaville”, kuvaa Luojola palveluiden eroja.
Jäseniä sivustolla on alle sata. “En ole erityisemmin pyrkinyt kasvattamaan jäsenmäärää. Pienessä yhteisössä on mukava, rauhallinen tunnelma.” Yhteisössä ovat voimassa turvallisemman tilan säännöt, ja Luojola hyväksyy käyttäjät yksitellen, mutta muuten palvelua ei ole juuri tarvinnut moderoida.
Virtuaaliset yhteisöt kokoontuvat usein myös kasvokkain. Yhteisöt syntyvät usein henkilökohtaisten tuttavuuksien kautta. “Yleensä kirjamessuilla on miittejä”, kertoo Kirjagramin Tiainen, “niistä saa tietoa ryhmistä, joihin pääsee jonkun mukana olevan liittämänä. Tässä voisimme ehkä olla avoimempiakin. Ihmisiin tutustuu kuitenkin helposti somessa, kommentoi kuvia ja stooreja, ja siitä lähtee enemmänkin keskustelua. Mutta jos ei tunne ketään, voi vaikka laittaa viestiä Kirjagramsuomelle ja kysyä miiteistä.”