Voi olla, että Ressan tunnustus ei myöskään miellytä Facebookin kyynistä johtajaa Mark Zuckerbergiä. Riippumattoman mediayhtiön Rapplerin (1) toimitusjohtajana työskentelevä Maria Ressa sai tunnustuksen työstään Filippiineillä sosiaalisen median viha- ja valekampanjoita vastaan, joita Facebookin kaltaiset sosiaaliset mediat sallivat alustoillaan. Dmitri Muratov palkittiin työstään Novaja Gazetan (2) pitkäaikaisena päätoimittajana ja riippumattoman lehdistön puolustajana Venäjällä.
Palkinnon perusteluna mainittiin Ressan ja Muratovin ponnistelut sananvapauden turvaamiseksi, mikä on edellytys demokratialle ja pitkäkestoiselle rauhalle: ”Vapaa, riippumaton ja fakta-pohjainen journalismi toimivat suojana vallan väärinkäytöksiä, valheita ja sotapropagandaa vastaan.”
Toimittajat ilman rajoja-järjestö mainitsee tämän vuoden listauksessaan, että vapaa media on vaarassa kaikkialla maailmassa. 73 maassa toimittajien työtä hidastetaan ja 59 maassa vakavasti häiritään. Vain 48 maailman maassa on järjestön mukaan toimittajilla vapaa toimia. Venäjä oli 180 maan listauksessa sijalla 150 ja Filippiinit oli sijalla 138. (3)
Palkinto Novaja Gazetan toimittajille, eläville ja kuolleille
Muratov omisti palkintonsa Anna Politskovskajalle ja muille kollegoilleen. Hän totesi, että palkinto ei ole hänelle vaan Novaja Gazetan murhatuille toimittajille: ”Igor Domnikov, Juri Štšekotšihin, Anna Politkovskaja, Stas Markelov, Anastasija Baburova, Natasha Estemirova – nämä ihmiset saivat Nobelin rauhanpalkinnon.”
Dmitri Andrejevitš Muratov oli vuonna 1993 yksi Novaja Gazetan perustajista yhdessä Komsomolskaja Pravdan ”kultakauden” toimittajakollegoidensa kanssa. Ensimmäiset 30 tietokonetta ”uuden päivälehden” toimitukselle hankki Mihail Gorbatšov Nobelin rauhanpalkinnosta saamillaan rahoilla.
Muratov on johtanut Novaja Gazetaa yhteensä 24 vuotta, vuodesta 1995 alkaen. Vuonna 2017 hän jättäytyi pois lehden johdosta, mutta valittiin uudelleen 2019. Novaja Gazetan päätoimittajan valitsee äänestyksellä lehden toimituskunta – samoin kuin Le Monde diplomatique -lehdessä.
Muratovin johdolla Novaja Gazeta raportoi sinnikkäästi Tšetšenian sodista, josta ensimmäisessä hän työskenteli kirjeenvaihtajana – kuten myös 7. lokakuuta 2006 Tšetšenian raportoinnin vuoksi murhattu Anna Politskovskaja. Päivää ennen Muratovin julistamista Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi tuli kuluneeksi 15 vuotta Politkovskajaa murhapäivästä ja samalla myös syyteoikeus rikoksesta Venäjän lakien mukaan vanhentui. Politskovskajan salamurhan tilaajia ei ole koskaan asetettu syytteeseen. Novaja Gazetan tutkivat toimittajat ovat jäljittäneet todellisia syyllisiä (katso 7.10.2021 julkaistu Novaja Gazetan dokumenttielokuva).
Nobel-komitean mukaan ”Novaja Gazeta on tänä päivänä Venäjän itsenäisin sanomalehti, joka suhtautuu perustavanlaatuisen kriittisesti valtaan” ja julkaisee ”kriittisiä artikkeleita aina korruptiosta, poliisin väkivallasta, laittomista pidätyksistä, vaalipetoksista ja trollitehtaista Venäjän armeijan hyväksikäyttöön niin Venäjällä kuin sen ulkopuolella”.
Duarten ja Facebookin kriitikko
Ressa on joutunut aggressiivisen presidentin Rodrigo Duterten tulilinjalle ja viranomaiset ovat uhkailleet ja painostaneet häntä vuosikausia. Häntä kohtaan on masinoitu myös sosiaalisen median vihakampanjoita. Ressa raportoi verkkosivuillaan Rodrigo Duterten verisestä sodasta huumeidenkäyttäjiä vastaan. Duterte on ”kolmesta miljoonasta narkomaanista”, jotka hän ”tappaisi mielellään”. Ressa on ollut myös pitkään huolissaan ja kriittinen Facebookin roolista Filippiineillä.
Elokuussa 2016 Maria Ressa otti yhteyttä Facebookiin. Ressa oli huolissaan, että Facebookin kautta lähetettiin uhkauksia erityisesti naisille, jotka olivat olleet kriittisiä juuri valitun presidentti Duterten julistamalle huumesodalle. Facebook ei ottanut Ressan varoituksia vakavasti. Mutta Ressa ei ollut kuka tahansa valittaja. Hänen mediayhtiösä johtaja Rappler oli Facebookin partneri Filippiineillä. Rappler oli ärsyttänyt Dutertea, koska se oli raportoinut hallinnon kovista otteista ja paljastanut Dutertea kannattavan, valeuutisia jakavan Facebook-verkoston. Ressa pyysi, että Facebook suojelisi maata vihapuheelta. Facebook ei reagoinut.
Ressa yritti sinnikkäästi vaikuttaa Facebookiin. Kun hän lounasti Facebookin johtajan Mark Zuckerbergin kanssa vuonna 2017, Ressa ilmaisi jälleen huolensa. Hän kertoi Zuckerbergille, että 97 prosenttia filippiiniläisistä netinkäyttäjistä oli Facebookissa ja että tilanne oli maassa vaikea alustan mahdollistamien vihakampanjoiden takia. Ressan mukaan Zuckerberg ei ollut kiinnostunut puuttumaan vihakampanjoihin.
Vuonna 2018 Rodrigo Duterten hallinto peruutti Rapplerin toimiluvan, koska yhtiö oli sen mukaan rikkonut Filippiinien perustuslakia. Laki rajoittaa mediayhtiöiden ulkomaalaisomistusta. Rapplerilla oli kaksi yhdysvaltalaista sijoittajaa. Duterten puhemies Harry Roque totesi BBC:lle, että ”kukaan ei ole lain yläpuolella” ja että ”Rapplerin taivuttava.” Rapplerin mukaan investoijilla ei ollut tekemistä verkkosivujen omistuksen kanssa. Päätöstä on luonnehdittu malliesimerkiksi ”diktaattorin pelitaktiikkakirjasta.” Filippiinien vetoomustuomioistuin esti vuonna 2019 hallintoa toteuttamasta päätöstään.
Vuonna 2020 Ressa passitettiin vankilaan ”häväistyskirjoistusten” takia. Kesäkuussa 2021 hänet vapautettiin takuita vastaan. Rodrigo Duterte on kutsunut Ressan yhtiötä ”valeuutisten toimipisteeksi.” Duterten hallinto on antanut Ressassta viimeisen kahden vuoden aikana kymmenen pidätysmääräystä. Dutertelle on lähetetty lukuisia viestejä ihmisoikeusaktivisteilta ympäri maailmaa. Viesteissä Dutertea on pyydetty lopettamaan valtion harjoittama toimittajien vainoaminen.
Nobelin rauhanpalkinto onkin mojova isku Duterten ja Putinin itsevaltaiselle hallinnolle.