Kun Google Maps -sovelluksesta hakee Palestiinaa, tulos kohdistuu Israeliin. Palestiinaa ei ole olemassa, vaikka Google käyttää valtioiden nimiä sen mukaan, mitä suurin osa kansainvälisistä tahoista virallisesti tunnustaa tai mitä Yhdistyneet kansakunnat suosittelee. Palestiinan kohdalla se tekee poikkeuksen. Syyskuussa 2025 eri lähteet arvioivat, että Palestiinan valtion tunnustavia YK:n jäsenvaltioita on jopa 157. Monet länsimaat, kuten Yhdysvallat ja Suomi, eivät kuitenkaan virallisesti tunnusta Palestiinaa valtiona. Siksi Google käyttää alueesta nimityksiä “West Bank” (Länsiranta) ja “Gaza Strip” (Gazan kaista). Kirkon ulkomaanapu käyttää termiä ”palestiinalaisalueet”. Al Jazeera ja BBC julkaisevat puolestaan säännöllisesti karttoja, joissa näkyvät Palestiinan rajat.
Palestiina on ikivanha nimi Kanaanin tai Kaanaan maasta, jota asuttivat filistealaiset. Kaanaan maa viittaa myös juutalaisten ”Pyhään maahan”. Muinaiset assyrialaiset kutsuivat aluetta nimillä “Palashtu”, ”Palastu” tai “Pilistu”. Se oli kaupunkivaltioiden liittouma, ja filistealaisten sanotaan hallinneen viittä kaupunkia Juudan vuoriston ja Välimeren välissä: Gazaa, Askalonia, Ashdodia, Ekronia ja Gathia.
Tutkijoiden mukaan filistealaiset saapuivat alueelle Egeanmeren alueelta noin 1200 eaa. ja sekoittuivat paikalliseen väestöön. Laajimmillaan heidän alueensa saattoi ulottua Siinain niemimaalta nykyiseen Tel Aviviin. Vanhan testamentin Joosuan kirja kertoo Kaanaan valloituksesta, minkä jälkeen se jaettiin Israelin ja Juudan kuningaskuntiin. Raamatun kertomukset Daavidista ja Goljatista sekä Simsonista ja Delilasta kuvaavat filistealaisten ja israelilaisten välisiä selkkauksia.
Rooma kukisti juutalaisten kapinat vuosina 66–135 jaa., ja keisari Hadrianus päätti poistaa juutalaisen identiteetin alueelta. Vuonna 135 jaa. hän nimesi Juudean provinssin uudelleen “Syria Palaestinaksi”. Kun arabit valtasivat alueen 600-luvulla, he muuttivat nimen muotoon “Filasṭīn”. Nimi säilyi hallinnollisena ja maantieteellisenä terminä kalifaattien ja ottomaanien aikana. Osmanivallan (1517–1917) aikana nykyinen Israel/Palestiinan alue oli jaettu useisiin hallinnollisiin yksiköihin, joita johdettiin Damaskoksesta tai Beirutista. Kristityt käyttivät sanaa “Palestiina”, kun taas juutalaiset puhuivat “Israelista”.
Brittiläinen mandaattihallinto (1920–1948) käytti nimeä ”Palestine”. Alueeseen kuului nykyinen Israel, Länsiranta ja Gaza. Vaikka nimi tulee Filistia-sanasta, nykyisillä palestiinalaisilla ei ole suoraa yhteyttä muinaisiin filistealaisiin. Nykyiset palestiinalaiset polveutuvat aramealaisista, arabeista, juutalaisista, kreikkalaisista ja muista, jotka ovat asuneet alueella viimeisen noin 2 000 vuoden aikana.
Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota, kuten Ruotsi vuonna 2014. Presidentti Alexander Stubb lausui heinäkuun lopussa STT:lle, että Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio. Britannia tunnusti Palestiinan 21.9.2025 ja Ranska seuraavana päivänä. Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen mukaan Suomen ei pidä lähteä ”tunnustamisbuumiin.” Perussuomalaisten Kaisa Garedew kirjoitti blogiinsa, että tunnustaminen olisi järkyttävä virhe, koska ”suurin osa palestiinalaisista on terrorijärjestön kannattajia.” Hänen mukaan oikeutusta omaan valtioon ei ole, koska palestiinalaisilla ei ole yhtenäistä hallintoa eikä selkeitä rajoja.
Kun Palestiinan nimi on pyyhitty kartoista, ei rajojakaan tietenkään ole. Näin näppärästi kierretään ja kielletään kansakuntien ja itsenäistymistä haluavien valtioiden olemassaolon oikeutus.
