Marraskuun alussa Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat sopimuksen seuraavan sukupolven jäänmurtajan yhteisestä suunnittelusta. Uuden jäänmurtajan on kyettävä avustamaan vähintään 32 metriä leveitä laivoja. Siirtyminen fossiilittomaan polttoaineeseen sekä hiilidioksidipäästöjen pienentäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Suomalaisen Aker Arcticin suunnittelutyö valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Murtajien rakentamisesta ei ole vielä päätöstä.

Suomi ja Ruotsi ovat tehneet viime vuodet tiivistä yhteistyötä erityisesti Pohjanlahden jäänmurrossa. Edellisestä yhteisestä alussuunnittelusta on kuitenkin jo tovi: 1970-luvun puolivälissä valmistuivat Urho-luokan jäänmurtajat, jotka ensi kertaa mahdollistivat ympärivuotisen merenkulun Perämeren satamiin.

Ruotsin eteläiset satamat säilyvät yleensä jäättöminä, mutta kovina talvina Suomen kaikki satamat voivat jäätyä. Laivat kohtaavat vuoroin paksua kiintojäätä, metrien paksuisia ahtojäävalleja ja satamien sitkeää jääpuuroa. Tavaravirrat kulkevat vain, jos jää murretaan rahtilaivojen reiteiltä.

Suomi on syystäkin jäänmurtamisen suurvalta: yli puolet maailman jäänmurtajista on rakennettu täällä. Kun Karibian jättiristeilijä kiinnittyy satamalaituriin vain senttimetrien tarkkuudella, se on tulosta jäänmurtajien tuotekehittelystä, jolla on Suomessa pitkä historia.

Vuonna 1954 Helsingin telakalta valmistui maailman ensimmäinen jäänmurtaja, jossa oli neljä potkuria: kaksi keulassa ja kaksi perässä. Kahden keulapotkurin avulla keulavantaaseen saatiin entistä tehokkaampi huuhtelu, jolloin jäämassojen ja sohjon aiheuttama kitka pieneni. Voimaa eivät pysäyttäneet suuretkaan ahtojäävallit. Aikanaan ”jättiläisjäänsärkijäksi” kutsutun Voiman neljä sisaralusta myytiin Neuvostoliittoon ja Ruotsiin.

Voimasta alkoi kehitys, joka teki Suomesta maailman johtavan jäänmurtajien valmistajan, pääasiakkaanaan Neuvostoliitto. Yhdysvalloissa jäänmurtajat luokitellaan sota-aluksiksi, joiden rakentaminen on sallittu vain amerikkalaistelakoille. Parhaimpina vuosina alustoimitukset nousivat jopa kymmeneen prosenttiin maamme kokonaisviennistä. Wärtsilä, Rauma-Repola ja Valmet kasvoivat kansainvälisiksi suuryrityksiksi.

Ruoripotkurit ja monitoimimurtajat

1990-luvulla suomalaiset keksivät sijoittaa jäänmurtajan perään kaksi ruoripotkuria, jotka kääntyvät 360 astetta. Azipod-järjestelmässä perinteinen potkuri ja peräsin korvattiin kompaktille “podille”, laivan pohjaan kiinnitetylle pyörivälle potkuriyksikölle, joka sisällä on sähkömoottori.

Ruoripotkureilla varustetut monitoimimurtajat Fennica ja Nordica valmistuivat vuosina 1993–1994. Talvisin ne mursivat jäätä Suomen vesillä ja kesäisin niitä vuokrattiin offshore-töihin ulkomaille. Ne ovat olleet merenmittauksen apuna Jäämerellä, laskeneet kaapeleita kilometrien syvyyteen Brasiliassa ja Angolassa, torjuneet jäävuoria Alaskassa ja viimeksi Sahalinin saaren edustalla. Viime vuosina Kotkaan sijoitetuilla aluksilla ei ole ollut kysyntää maailmalla, ja ne ovat toimineet vain Suomen jäänmurrossa.

Helsingin telakalta valmistunut Carnivalin loistoristeilijä Elation (1998) oli maailman ensimmäinen risteilyalus, johon tuli azipod-järjestelmä. Potkurijärjestelmän hyötysuhde parani liki kymmenen prosenttia ja polttoainetta säästyi 40 tonnia viikossa.

Strömbergin ja myöhemmin ABB:n azipodit sekä Hollmingin kehitystyötä jatkaneen RollsRoycen (nyk. Kongsberg Maritime) ja Steerpropin ruoripotkurit liikuttavat nykyisin jäänmurtajien lisäksi tankkereita, risteilyaluksia, hinaajia ja vaikeisiin jääolosuhteisiin rakennettuja laivoja kaikkialla maailmassa.

Perä edellä murtavat DAS-laivat

Koska ruoripotkureilla varustettu alus eteni jäissä paremmin taka- kuin etuperin, alettiin suunnitella uutta alustyyppiä. Double Acting Ship (DAS) on eteenpäin kulkiessaan avovesilaiva, taaksepäin taas jäänmurtaja.

Ensimmäinen DAS-jäänmurtaja, Röthelstein, toimitettiin Itävaltaan murtamaan Tonavan jäävalleja. Nesteen kaksitoimiset tankkerit, Tempera ja Mastera, toimitettiin vuosina 2002 ja 2003. Ne varustettiin kahdella komentosillalla. Jääajossa päätä ei tarvinnut kääntää taaksepäin, sen kun vaihdettiin vain komentosiltaa.

Ympäristön puolesta: vinojäänmurtaja ja maakaasumurtaja

Vuonna 2014 Venäjälle toimitettu Baltika oli ensimmäinen vinojäänmurtaja. Kun tarvitaan leveämpää väylää, alus murtaa jään kylki edellä. Baltikaa voidaan käyttää tehokkaasti myös öljyntorjunnassa: toinen kylki murtaa jäätä ja toinen kylki toimii ikään kuin öljypuomina, joka kerää öljyistä merivettä luukun kautta alukseen puhdistettavaksi.

Keväällä 2016 Helsingin telakalta valmistui maailman ensimmäinen nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä polttoaineenaan käyttävä jäänmurtaja Polaris. Suomen jäänmurtolaivaston uusin tulokas on maailman ympäristöystävällisin jäänmurtaja. Hiilidioksidipäästöjä ja polttoainekustannuksia on pienennetty merkittävästi, mutta jäänmurto onnistuu Perämeren vaikeimmissakin jäissä. Lisäksi alus on varustettu öljyntorjuntakalustolla.

Suomalaisten jäänmurtajien suunnittelijoilla, rakentajilla ja ostajilla on ollut roppakaupalla riskinottohalua. Monet uusista keksinnöistä onkin sittemmin havaittu toimiviksi myös jääkenttien ulkopuolella.