Vuonna 1996 unkarilainen liikemies András Tombor ja hänen isänsä Balázs Tombor perustivat tuottoisien rahoitusjärjestelyjen avulla korkeakoulun nimeltä Mathias Corvinus Collegium (MCC). Kristillis-konservatiivisia arvoja ajavien perustajien kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda keskusteluun ja kriittiseen ajatteluun kannustava yliopistollinen huippuinstituutti.
Alkuvuosinaan piskuisena sisäoppilaitoksena toiminut MCC on nyttemmin kasvanut sellaisiin mittoihin, että sille on annettava lisää tilaa. Siispä Tonavan rantamilla kohoavalla Gellért-vuorella Budapestissa sijaitseva Unkarin kieltä ja kulttuuria levittävä Balassi-instituutti on määrätty purettavaksi ja entisen ankaralinjaisen rakennuksen tilalle nousevat vuoteen 2025 mennessä MCC:n uudet tilat.
Akateemisia ja kulttuurialan hankkeitaan rahoittamaan Tomborin suku perusti Tihanyi-säätiön. Se on hankkinut omistukseensa runsaasti julkista omaisuutta, ja Tihanyistä on vähitellen muodostunut omaisuudenhoitoyritys. Valtio on luovuttanut sille ilmaiseksi merkittävän määrän kiinteistöjä ja johtavien yhtiöiden osakeomistuksia: 10 prosenttia öljy- ja kaasuyhtiö Molista sekä lääkealan lippulaivasta Gedeon Richteristä.
Riippumattomat tiedotusvälineet arvioivat säätiön saaneen vuoden 2020 aikana valtiolta yli 500 miljardin forintin (1,4 miljardin euron) arvoisen omaisuuspaketin. (1) Se on enemmän kuin Unkarin 27 julkisen korkeakoulun yhteenlaskettu vuosibudjetti vuonna 2019. Nyt säätiö on alkanut sijoittaa ylellisyyskiinteistöihin. Se on ostanut Révfülöpin huvivenesataman Balaton-järven rannalta, Győrissä sijaitsevan Konferencia-luksushotellin ja Debrecenin kuuluisan Aranybika-hotellin.
Tihanyi-säätiö on äärikonservatiivinen lobbausryhmä, jolla on läheiset suhteet pääministeri Viktor Orbánin hallitukseen. Vuonna 2015 se perusti maahanmuuton tutkimuslaitoksen, jonka pääjohtaja Balázs Orbán (ei sukulaissuhdetta pääministeriin) on pääministerin kanslian ja parlamentin suhteista vastaava valtiosihteeri. (2) Kulttuurin saralla Tihanyi on vahvistanut asemaansa hankkimalla 25 prosentin osuuden Libristä, joka on Unkarin kustannusalan suurin toimija.
Samaan aikaan Mathias Corvinus Collegiumista on tullut todellinen korkeakoulu, jonka tähtäimessä on houkutella suojiinsa yli kymmenen tuhatta opiskelijaa paitsi Unkarissa myös naapurimaiden (Slovakian, Ukrainan, Romanian ja Serbian) unkarilaisvähemmistöille tarkoitetuissa toimipisteissä. Koulun pääjohtaja Zoltán Szalai on oppilaitosten opinto-ohjelmien ylin valvoja ja konservatiivisen Mandiner-viikkolehden johtaja.
Kesäkuussa 2020 Tihanyi-säätiö purettiin ja sen tilalle nousi Mathias Corvinus Collegium -säätiö. Sitä ennen Tihanyi ehti toimia vetäjänä Unkarissa tapahtuneelle perusteelliselle mullistukselle. Maaliskuussa 2019 hallitus otti Unkarissa käyttöön maan juridiikassa siihen asti tuntemattoman säätiömuodon, ”fidusiaarisen säätiön”, joka asetuksen mukaan ”toimii yleishyödyllisenä julkisten palvelujen hoitajana”.
Viime huhtikuussa maahan perustettiin 32 uutta säätiötä hoitamaan siihen asti valtiolle kuulunutta omaisuutta. Kukin sai valtiolta 1,7 miljoonan euron alkupääoman ja niistä tuli merkittävien julkisten rakennusten omistajia ilman, että säätiöltä vaadittiin minkäänlaista rahoituksellista vastinetta. Niiden omistuksiin kuuluvat muun muassa 1700-luvun barokkilinna, Budapestin keskustassa sijaitseva palatsi, teatteri, puolet eräästä Tonavan saaresta ja lukuisia muita kiinteistöjä eri puolilla Unkaria.
Riippumattomat tiedotusvälineet arvioivat säätiöiden saaman ”lahjan” arvoksi useita miljardeja euroja. (3) Hallitus kiistää ehdottomasti, että kyseessä olisi julkisen omaisuuden yksityistämisprosessi. Se väittää, että kyseistä omaisuutta ei voi siirtää yksityishenkilöille ja että sitä voidaan käyttää vain ”yleisen edun” hyväksi ja että valtio on säilyttänyt ”etuosto-oikeuden”.
”Rakennamme uutta aikakautta”
Laissa uusi juridinen säätiörakenne kuvataan ”hallituksesta riippumattomaksi”, mutta sanamuodon takana säätiöt ovat nykyisten vallanpitäjien totaalisessa kontrollissa. Säätiöiden aseman tai tehtävänannon muuttamiseen vaaditaan nimittäin parlamentin kahden kolmasosan määräenemmistö ja Fidesz-puolueella on ollut enemmistö hallussaan vuoden 2018 vaaleista lähtien. Säätiöitä johtaa viiden hengen hallintoneuvosto, jonka ensimmäisen kokoonpanon on nimittänyt innovaatio- ja teknologiaministeriö. Seuraavat jäsenet valitsee neuvosto itse. Kaikkien säätiöiden toimintaa säätelee vastikään perustettu uusi virasto. Viraston johtajan toimikausi on yhdeksän vuotta ja hänet nimittää toimeensa pääministeri.
Vaikka johtajan nimi ei ole vielä tiedossa, kaikkien hallintoneuvostojen jäsenten tiedetään olevan lähellä valtapiirejä – virassa olevia ministereitä, liikemiehiä ja Fideszin ympärillä toimivaa kulttuuriväkeä. ”Aiomme nimittää henkilöitä, jotka jakavat saman käsityksen kansakunnasta”, eikä heihin taatusti kuulu henkilöitä, jotka kuuluvat ”internationalistis-globalistisiin” suuntauksiin, julisti pääministeri Orbán huhtikuun lopussa viikoittaisessa puheessaan Kossuth Rádió -kanavalla.
Fidesz pyrki jo vuonna 2016 siirtämään Unkarin keskuspankin hallussa olevat varat vastaavan tyyppisen säätiön hallintaan. Fideszin kansanedustaja Lajos Kósa esitti asian tuolloin kevyeen sävyyn: ”Se on hyvin yksinkertaista. Otetaan esimerkiksi yksityishenkilö. Hänen rahansa kuuluvat hänelle, kunnes hän päättää sijoittaa ne säätiöön. Siitä hetkestä lähtien hänellä ei ole mitään oikeutta, intressiä tai sidettä rahoihinsa. Side on katkaistu. Tämä on säätiön periaate.”
Maaliskuussa 2016 perustuslakineuvosto totesi järjestelyn olevan täysin ristiriidassa Unkarin perustuslain kanssa. Lain muodostaman esteen kiertämiseksi perustuslakiin tehtiinkin sitten muutos joulukuussa 2020. Julkisen rahan käsite kattaa nyt valtion tulot, menot ja velat, mutta uusiin organisaatioihin kanavoitavat varat on jätetty sen ulkopuolelle.
Oppositiorintamaksi ryhmittyneet kuusi oppositiopuoluetta, jotka haluavat tehdä kevään 2022 parlamenttivaaleista Orbánin vastaisen kansanäänestyksen, ovat reagoineet tähän kiivaasti: ”Fidesz ja niin sanotut kristillisdemokraatit ovat ryhtyneet toimenpiteisiin, joiden päämääränä on anastaa julkisia varoja ja käyttää niitä kaikessa hiljaisuudessa tiettyjen yritysten ja säätiöiden aseman lujittamiseksi”, todetaan niiden yhteisessä julkilausumassa. Säätiöiden huhtikuussa tapahtuneen perustamisen jälkeen oppositiorintama vaati perustuslakituomioistuinta puuttumaan asiaan: ”Orbán pelkää kokevansa vaalitappion vuonna 2022 ja on ryhtynyt ryöstämään julkista omaisuutta lähipiirinsä hyväksi.”
”Poliittinen tavoite on ilmeinen. Päämääränä ei ole ainoastaan varmistaa Fideszin verkoston säilyminen vaan kyseessä on taistelu kulttuurisesta hegemoniasta. Orbán on nimittäin aina kokenut jääneensä Unkarin liberaalisen eliitin varjoon”, selittää Bocconin yliopiston yhteiskunta- ja valtiotieteiden laitoksen apulaistutkija Gábor Scheiring.
Kun Orbán voitti vaalit kolmannen kerran peräkkäin vuonna 2018, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin tarkkailijat arvioivat vaalit ”vapaiksi” mutta ”epätasa-arvoisiksi”. Tuolloin Orbán tunnusti selvästi väriä: ”Me haluamme vakiinnuttaa poliittisen järjestyksen kansalliselle ja kristilliselle perustalle ja tämä on merkki politiikkamme onnistumisesta. [—] Vuoden 2018 vaalivoitto merkitsee toimeksiantoa ryhtyä rakentamaan uutta aikakautta. [—] Meitä odottava tehtävä on juurruttaa poliittinen hallintomme nykyiseen kulttuuriaikakauteen. [—]. Olemme menossa kohti suuria muutoksia”. (4)
Revanssin haku juontanee juurensa pääministerin ensimmäiseen toimikauteen vuosina 1998–2002, joka päättyi odottamattomaan tappioon.
”Olimme hallituksessa, mutta emme vallassa”, kiteytti vuosia myöhemmin yksi Fideszin perustajista, László Kövér, joka on toiminut parlamentin puheenjohtajana vuodesta 2010.
Orbán puhuu avoimesti hegemoniataistelusta. Kun häntä pyydettiin 10. kesäkuuta pidetyssä lehdistötilaisuudessa kommentoimaan juuri julkaistua maan 100 rikkaimman henkilön listaa, Orbán totesi, että yli 80 prosenttia heistä oli vasemmistolaisia, ja varoitti: ”Olemme vielä kaukana tavoittelemastamme tasapainosta.”
Tämä näkemys on Scheiringin mukaan täysin harhaanjohtava. Hän toteaa, että suurin osa Unkarin rikkaimmasta väestönosasta tukee nykyään enemmän tai vähemmän aktiivisesti valtapuoluetta: ”Sadan rikkaimman joukossa vaikuttaa olevan vain viisi tai kuusi oppositiopuolueiden kannattajaa. Heidän verkostonsa on nykyisin erittäin heikko.”
Dramaattisin muutos on tapahtumassa ylimmän asteen koulutuksessa. Karl Marxin taloustieteellisen yliopiston tilalle tullut Corvinus-yliopisto (jolla ei ole sidettä MCC:hen) on toiminut kokeilukenttänä. Corvinus siirtyi kesällä 2019 sitä varten perustetun Maecenas Universitatis Corvini -säätiön hallintaan, ja öljy-yhtiö Mol ja lääkeyhtiö Richter saivat kumpikin siitä 10 prosentin pääomaosuuden. Alle kahdessa vuodessa valtio on siirtänyt 21 korkeakoulua uusille säätiöille. Budapestissa vain neljä yliopistoa on säilyttänyt entisen asemansa, kun maakunnissa kaikki yliopistot ovat nykyisin säätiöiden hallinnassa lukuun ottamatta Egerissä toimivaa Károly Eszterházy -yliopistoa, joka puolestaan on siirretty katoliselle kirkolle.
Taideopiskelijoiden kapina
Korkeakouluista vastaava teknologia- ja innovaatioministeri László Palkovics korostaa haastattelussa ”kilpailukykyä” hallituksensa ainoana ohjenuorana. Hän näkee uudet yksiköt ”nykyaikaisena ja ainoana julkisen palvelun muotona, jota tarvitaan välttämättä varmistamaan maan kilpailukyky tulevina vuosikymmeninä” sekä turvaamaan ”pitkän aikavälin vakaus”. Hän muistuttaa myös, että ”yliopistojen hallintomallin muutos alkoi kolme vuotta sitten Corvinus-yliopiston uudelleen organisoinnista, eikä siitä tuolloin käyty yhtä kiihkeää keskustelua. Jokainen akateeminen senaatti [opiskelijoiden ja professorien valitsema elin, joka ohjaa oppilaitoksen käytännön toimintaa] sai vapaasti päättää, vaihtaako hallintomallia vai ei.”
Hallitus kohtasi todellista vastarintaa ainoastaan Budapestin draama- ja elokuvayliopistossa (SZFE), jonka opiskelijat valtasivat kampuksen lähes kymmeneksi viikoksi 2020 lukuvuoden alussa. Koronakriisin takia määrätty ulkonaliikkumiskielto pakotti heidät kuitenkin luovuttamaan. Olennainen osa suurten yliopistojen hallintomuutoksesta ja peitellyistä yksityistämisistä tehtiin maahan julistetun hätätilan aikana, jolloin Unkarin covid-19-kuolemien määrä nousi ennätyslukuihin ja kaikki mielenosoitukset oli kielletty.
Fideszillä on ensi vuoden vaaleissa ensimmäistä kertaa vastassaan yhtenäinen poliittinen oppositiorintama. Ovatko nämä toimet merkki siitä, että Fidesz ennakoi jo vaalitappiota oltuaan yksin vallassa kaksitoista vuotta yhteen menoon? Nykyisen vallan vastustajat pitävät säätiöitä Fideszille uskollisten korkeiden virkamiesten turvaverkkona. Ne ovat linnakkeita, jotka saattavat heikentää uuden valtionhallinnon toimintamahdollisuuksia ja tasoittaa tietä Fideszin valtaanpaluulle.
”Jos poliittinen valta vaihtuu, uusi hallitus joutuu jakamaan vallan rinnakkaishallituksen kanssa, joka on Orbánin johtama, valtionhallintoon sulautettu syvä valtio”, arvioi asianajaja András Schiffer, joka on liberaaliekologisen puolueen, LMP:n, toinen perustaja ja entinen kansanedustaja.
Hän rinnastaa julkisen omaisuuden massiivisen siirtämisen kansallismieliselle oikeistolle entisen sosialistisen nomenklatuuran suorittamaan varojen siirtoon, jolla vanha valta pyrki säilyttämään poliittisen ja taloudellisen hegemoniansa vuosien 1989–1990 vallanvaihdon aikana.
Tonavan rannalle nouseva futuristista luostarilinnoitusta muistuttava MCC:n uusi valtava rakennuskompleksi on Fideszin valtansa lujittamiseksi toteuttamien suurten rakennushankkeiden symboli: siellä tullaan vastedes kouluttamaan Karpaattien altaan alueen uutta kansalliskonservatiivista eliittiä. Valtio on myöntänyt Mathias Corvinus Collegium -korkeakoulun rakennushankkeelle investointien ensisijaisuusaseman, mikä tarjoaa sille vapautuksen tavallisista kaupunkisuunnittelusäädöksistä. Summa summarum: pitäessään säätiöiden hallinnon takataskussaan Orbán säilyttää mahdollisuuden pysyä vallassa, vaikka hän ei välttämättä pysyisi hallituksessa.
Orbán: riikinkukkotanssin mestari
Paul Lendvai paljastaa kirjassaan Orbán: Europe’s New Strongman Unkarin pääministeri Viktor Orbánin mieltymyksen ”riikinkukkotanssiin”. 3.5.2012 lähipiirilleen pitämässään puheessa Orbán ylpeili olevansa taitava neuvottelija EU:n päättäjien kanssa. Orbánin taktiikkana oli noudattaa riikinkukon koreografiaa: uros levittää kauniit sulat naaraan edessä, ottaa yhden askelen eteenpäin, yhden taaksepäin ja sitten yllättäen valtavan loikan eteenpäin.
Orbán uhmaa vastapuolta röyhkeillä päätöksillään, saa paljon huomiota ja perääntyy sitten, jotta saisi kansainvälisen kritiikin laantumaan – mutta vain siksi, että voisi ponnistaa tavoitteissaan pitemmälle. Orbánin riikinkukkotanssissa EU:lle pitää tarjota harhaanjohtavaa sanahelinää ja sitten huijata EU:n virkamiehiä niin taitavasti, että he luulevat unkarilaisen osapuolen joustaneen vaatimuksissaan.
”Diplomaattisessa tanssissa meidän pitää esittää haasteemme siten, että ikään kuin haluaisimme ystävyyttä heidän kanssaan. Osa tanssin taitavuutta on nyökätä sopimuksessa kahteen tai kolmeen ehdotukseen seitsemästä, ja loput me hylkäämme, joten saavutamme voiton. Tämä monimutkainen peli on riikinkukkotanssi”, Orbán totesi ystävilleen omahyväisesti.
Orbán rakastaa maalata kuvaa EU:sta liittoutumana, joka on Unkarin ”vihollinen”. 15.3.2016 Budapestissa pitämässään kansallispäivän puheessa hän uhriutui taitavasti toteamalle, että oli ”kiellettyä” sanoa, että Bryssel juonittelee tuodakseen maahan ulkomaalaisia niin nopeasti kuin mahdollista. Orbánin mielestä EU:n tavoitteena oli piirtää uudelleen Euroopan uskonnollinen ja kulttuurillinen kartta ja samalla eliminoida kansallisvaltio.
Orbán on koko uransa ajan puhunut toista ja tehnyt sitten jotakin muuta. Vuonna 1963 syntynyt maanviljelijän ja opettajan poika liittyi lukioikäisenä kommunistiseen nuorisoliittoon. Hän oli kuitenkin kapinallinen, joka piti länsimaisista elokuvista ja musiikista ja kyseenalaisti, mitä valtion omistamissa sanomalehdissä sanottiin.
Orbán muutti suhtautumistaan kommunismiin ja perusti ryhmän, joka alkoi julkaista kriittistä lehteä ja järjestää keskustelutilaisuksia, joihin kutsuttiin George Sorosin tapaisia ajattelijoita. Unkarilaissyntyinen sijoittaja Soros oli perustanut säätiön, joka tutki demokratiaa ja kansalaisvapauksia.
Vuonna 1988 Orbán perusti muiden oikeustieteen opiskelijoiden kanssa puolueen, joka sai nimekseen Nuorten demokraattien liitto eli Fidesz. Soros tuki puoluetta ja lahjoitti sille kopiokoneen. Unkarin johtajat suhtautuivat uuteen puolueeseen kriittisesti, mutta antoivat sen toimia.
Kesällä 1989 Orbán osallistui Unkarin ”pyöreän pöydän keskusteluihin”. Unkaria johtaneen kommunistipuolueen edustajat istuivat samaan pöytään oppositiopuolueiden kanssa neuvotellakseen Unkarin tukevaisuudesta. Pitkätukkainen ja hoikka nuorukainen Viktor Orbán vaati muiden oppositiojohtajien kanssa Budapestin Sankarien aukiolla valtavan yleisömäärän edessä vapaata mediaa ja vapaita vaaleja.
Orbán suoritti oikeustieteen tutkinnon Eötvös Lorand -yliopistossa Budapestissa, mutta politiikka kiinnosti lakimiehen uraa enemmän. Hän sai vuonna 1989 stipendin George Sorosin Open Society -säätiöltä, jonka turvin hän pystyi opiskelemaan Oxfordissa.
Ensimmäiset vapaat vaalit pidettiin Unkarissa maaliskuussa 1990. Fidesz sai 9 % äänistä ja Orbánista tuli kansanedustaja. Orbán osoittautui taitavaksi populistiksi ja taktikoksi. Kun puolueen johtoon valittu Orbán huomasi vuonna 1993, että mielipidetiedusteluissa sosialistien kannatus ohitti Fideszin, hän päätti hylätä aiemmat poliittiset linjauksensa. Hän tilasi imagotutkimuksia, palkkasi PR-asiantuntijoita ja määräsi puolueensa työntekijöitä vaihtamaan farkkunsa pukuihin. Puolueesta tuli ”Fidesz – Unkarin porvaripuolue”, joka alkoi korostaa kristillisiä, konservatiivisia ja kansallisia arvoja. Tutkija Heino Nyyssönen on kuvannut kirjassaan Tasavallan loppu? Fideszin muuttumista demokraatteja ja kaupunkilaisälymystöä lähellä olevasta ryhmästä konservatiiviseksi kansanpuolueeksi käänteentekeväksi.
Vuonna 1998 Fidesz sai 26 % äänistä ja vasta 35-vuotiaasta Viktor Orbánista tuli Unkarin pääministeri. Nyt Orbán alkoi kalastella suosiota korostamalla Unkarin historian suuruutta. Samalla Orbánin hallinto poisti kaiken tuen poliittisen historian instituutilta, mikä antoi vihjeitä tulevista tukahduttamistoimista. Tutkijoilta alettiin tukkia suita.
Vuonna 2002 Fidesz joutui oppositioon, mutta Orbán julisti, että ”isänmaa ei voi koskaan olla oppositiossa”. Kun Fidesz hävisi vaalit uudestaan vuonna 2006, Orbán syytti tappiostaan vihamielistä mediaa ja liberaalipiirejä.
Vuonna 2010 Orbán sai toivomansa vaalivoiton, jota siivitti vuoden 2008 finanssikriisi. Fidesz sai 52 % äänistä. Nyt Orbán sai vapaat kädet lisätä valtaansa. Vaalijärjestelmää muutettiin niin, että se alkoi suosia Fidesziä. Orbánin hallitus toi uuden perustuslain, jota rukattiin monta kertaa. Tuomioistuinten valtaa rajoitettiin ja mediaa alettiin kontrolloida ”medianeuvostolla”, jonka jäseniä olivat Orbán tukijat. Fideszin jäsenet täyttivät julkishallintojen virat.
Orbán on tanssinut kuin riikinkukko koko uransa ajan. Nuorena demokratiaa ja vapauksia ajanut opiskelija on muuttunut ärtyneeksi autoritääriksi, jolle ainoa tärkeä asia on voittaa vastustajansa. Orbán on kääntynyt vanhaa tukijaansa George Sorosta vastaan solvaavilla mediakampanjoilla ja lakkauttanut Sorosin rahoittaman Keski-Euroopan yliopiston Budapestissa. Median omistus on siirtynyt Orbánin sisäpiirille.
Vuonna 2019 Washingtonissa toimiva ajatushautomo ja maailman valtioiden eri kansalaisvapauksia listaava Freedom House tiputti Unkarin vapaiden maiden joukosta. Unkarista tuli ainoa EU:n jäsenmaa, joka sai merkinnän ”osittain vapaa”. Tämä oli seurausta Orbánin uudesta ideologiasta, jonka hän julisti olevan ”illiberaali”. Kuuluisassa puheessaan vuonna 2014 Orbán teki pesäeron länsimaisiin demokratioihin ja totesi, että hyviä esimerkkejä onnistuneista valtioista olivat illiberaalit Kiina, Venäjä ja Turkki.
Orbánin vastustajat ovat antaneet hänelle nimen Viktator. Autoritääriselle persoonalle on tyypillistä, että kaikkien täytyy taipua hänen tahtoonsa, myös todellisuuden. Viktor Orbán haluaa muovata myös Unkarin historiaa ja identiteettiä mieleisekseen. Hän onkin irtisanonut unkarin kielisukulaisuuden suomen kanssa. Hän julisti Kirgisiassa turkin kieltä puhuvien valtioiden kokouksessa syyskuussa 2018, että unkarin kieli on sukua turkkilaisille kielille ja että unkarilaiset ovat hunnilais-turkkilaisia Attilan jälkeläisiä.
Freedom Housen vuoden 2021 listauksessa Unkari on luokiteltu ”osittain vapaaksi”. Unkarin pisteet ovat 70/100.
https://freedomhouse.org/country/hungary
Kirjallisuutta:
Lendvai, Paul (2019): Orbán: Europe’s New Strongman. Oxford University Press.
Nyyssönen, Heino (2017): Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus. Atena.
Rupnik, Jacques (2018): Portrait of Viktor Orbán – Prime Minister of Hungary. Institut Montaigne.
https://www.institutmontaigne.org/en/blog/portrait-viktor-orban-prime-minister-hungary