Pää palavaan pensaaseen

Ari Turunen

Elokuussa 2019 Brasilian Amazonasissa syttyi (tai sytytettiin) valtavasti metsäpaloja. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro vähätteli paloja, mikä sai Ranskan presidentin Emmanuel Macronin toteamaan vertauskuvallisesti, että kotimme palaa. Tällä hän viittasi Brasilian sademetsiin maapallon keuhkoina. G7-kokouksessa tarjouduttiin auttamaan Brasiliaa 20 miljoonalla dollarilla. Bolsonaro tuomitsi auttamisen ”kolonialismiksi”. ­Bolsonaro sanoi kieltäytyvänsä G7-maiden sammutusavusta, kunnes Macron on pyytänyt häneltä anteeksi loukkauksiaan. Loukattu ego oli suurempi asia kuin ympäristökatastrofi. Bolsonaro myös julisti lapsellisesti, ettei enää käytä ranskalaisia Bic-kyniä. Lisäksi hän väitti absurdisti, että Amazonin sademetsien tilanteesta huolestunut Leonardo DiCaprio olisi antanut ympäristöjärjestöille rahaa, jotta nämä sytyttäisivät metsäpaloja. Samaan aikaan sademetsät jatkoivat roihuamistaan.

Vuonna 2017 Australian silloinen valtiovarainministeri Scott Morrison toi Australian parlamenttiin hiilipalan. Esitellessään hiilipalaansa Morrison ”rauhoitteli” yleisöään: ”Älkää olko peloissanne.” Australia on maailman suurin kivihiilentuottaja. Yleisö oli hämmentynyt. Morrisonin mukaan Australian Labor-puolue oli humaltunut uusiutuvasta energiasta ja kärsi hiilifobiasta. Kun Australiassa syttyivät maan historian suurimmat metsäpalot syyskuussa 2019, Morrison kiisti ilmastonmuutoksen roolin jättipaloihin ja totesi, ettei ole olemassa yhteyttä Australian kasvihuonepäästöjen ja metsäpalojen välillä. Hän piti paloja normaalina, Australian kesään kuuluvana ilmiönä. 23 entistä palopäällikköä varoitti Morrisonia jo huhtikuussa 2019 metsäpaloista, mutta varoitus otettiin kritiikkinä hallintoa kohtaan. Morrison ei suostunut tapaamaan palomiehiä. Marraskuussa Morrison uhkasi tehdä ympäristöaktivismin laittomaksi sen jälkeen kun protestit kaivosalan konferenssin aikana Melbournessa johtivat yhteenottoihin poliisin kanssa.

Donald Trump, Jair Bolsonaro ja Scott Morrison ovat pinta-alaltaan jättimäisten valtioiden johtajia, jotka suhtautuvat kielteisesti ympäristönsuojeluun ja kieltävät ilmastonmuutoksen. Metsäpalot Kaliforniassa, Amazonasissa ja Etelä-Australiassa eivät ole heidän näkemyksiään muuttaneet. Lähinnä he ovat hyökänneet arvostelijoitaan kohtaan ja työntäneet samalla kuurot päänsä palavaan pensaaseen.

LMD 1/2019

Suom. Kirsi Kinnunen

Kiinnostava juttu, eikö vain?

Le Monde diplomatique:
reportaaseja ja analyyseja kaikkialta maailmasta.
Tilaa Diplo printtinä ja diginä täältä!

Kansat kaduilla Santiagosta Pariisiin
Australian uusi vuodenaika: tulipätsi