Ennen kuin aloittaa somessa keskustelun politiikasta, kannattaa varmistaa, onko keskustelukumppani ihminen, kyborgi, botti vai valeprofiililla varustettu astroturffaaja.

Britannian parlamentti torjui selkein äänin ehdotuksen uudesta brexit-kansanäänestyksestä. Tämä sen jälkeen, kun brexit-kampanjan monet väitteet ja lupaukset oli osoitettu valheellisiksi. Tämä senkin jälkeen, kun tutkijat olivat löytäneet selkeitä todisteita informaatiovaikuttamisesta Britannian rajojen ulkopuolelta brexit-kampanjan aikana.

Kun Britanniassa alkoi brexit-äänestys, venäläisiltä Twitter-tileiltä lähetettiin kahden vuorokauden aikana 45 000 brexitiin liittyvää viestiä. Swansean ja Berkeleyn yliopistojen tutkimuksen mukaan useat twiitit näyttivät tulleen pitkälti automatisoiduilta tileiltä eli boteilta. Näitä venäläisiä Twitter-tilejä oli yli 150 000. Ne olivat aiemmin keskittyneet Ukrainan konfliktiin, mutta nyt ne suuntasivat huomionsa brexit-äänestykseen. Äänestyspäivänä brexitille myönteisten viestien määrä kasvoi dramaattisesti. Tutkijoiden mukaan bottien levittämiä twiittejä uudelleentwiittasivat äänestyspäivänä brexitiä kannattavat ihmiset.

Britannia elää vahvasti totuudenjälkeisessä ajassa, jossa informaatiovaikuttaminen ja manipulaatio erityisesti sosiaalisessa mediassa on arkipäivää. Tutkijat uskovat, että bottien käyttö mahdollisesti vaikutti brexit-äänestyksen tulokseen. Twitter toimii erinomaisena alustana botti-verkkojen hyödyntämiseen. Koska Twitterin algoritmi saattaa yhteen ne, joilla on samanlaisia mielipiteitä, bottien avulla samanmielisten verkostoa pystytään aggressiivisesti vahvistamaan. Bottien lisäksi vaikuttamisessa käytetään keksittyjä henkilöitä.

Tietoturvayhtiö F-Secure analysoi brexitiin liittyvää keskustelua Twitterissä 4. joulukuuta 2018–13. helmikuuta 2019 välisenä ajanjaksona. Se löysi 24 miljoonaa twiittiä, joissa oli sana ”brexit”. Näitä viestejä oli julkaissut 1,65 miljoonaa käyttäjää. Twiittejä lähettivät tavallisten käyttäjien lisäksi botti-verkot, kyborgit ja valekäyttäjät.

F-Securen asiantuntija Andy Patelin blogikirjoituksen mukaan täysin automatisoitujen bottien lisäksi on bottien ja oikeiden ihmisten yhdistelmiä. Näitä Patel kutsuu kyborgeiksi. Nämä käyttäjät ovat aktiivisia, mutta hyödyntävät myös botteja.

Sosiaalisen median kampanjat voivat olla myös astroturffausta, jolla saadaan käyttäjä uskomaan, että kyseessä on oikeasti ruohonjuurikampanja, vaikka alusta olisikin tekonurmea. (Termi tulee Astroturf-tekonurmesta, joka asennettiin Houstonin Astrodome -stadionille vuonna 1965.) Astroturffauksessa todellisille ihmisille maksetaan suosiollisista lausunnoista tai luodaan valehenkilöllisyyksiä näkyvyyden lisäämiseksi. Näissä kampanjoissa on Patelin mukaan erittäin vaikea erottaa tekaistut henkilöt niistä, joilla on oikea käyttäjätili.

Kaiken tämän vaikuttamisen kohteena ovat tavalliset käyttäjät, jotka vahvistavat algoritmien tehoa tahattomasti hurraamalla bottien, kyborgien ja valekäyttäjien suosituksille. Koska ihmiset jakavat sellaista tietoa, joka vahvistaa heidän omia käsityksiään, jopa lähtökohtaisesti valheellinen tieto otetaan vastaan ja jaetaan edelleen.

Patel julkaisi blogissaan mielenkiintoisia graafeja, joissa näkyy mitkä Twitter-tilit keräsivät tiettynä aikana suurimman huomion. Monet tehokkaimmat Twitter-tilit lähettivät viestejään Britannian ulkopuolelta, usein satoja kertoja päivässä.

Vaalit lähestyvät myös Suomessa ja on selvää, että informaatiovaikuttamista sosiaalisen median kautta yritetään täälläkin. Onneksi Suomessa on alettu varautua ulkopuolisiin, vihamielisiin ja automatisoituihin vaikutusyrityksiin.

Osallistuin loppuvuonna digitaalisen turvallisuuden kansallisen tiekartan laatimiseen yhdessä lukuisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvua digitaalisesta turvallisuudesta -tiekartta visioi vuoteen 2030 asti digitaalisen turvallisuuden ja luottamuksen toimintaympäristöä Suomessa. Vuosina 2019–2023 Digital Trust -ohjelma rahoittaa aiheeseen liittyviä hankkeita yhteensä 100 miljoonalla eurolla.