Rakkaudesta on kirjoitettu jokunen kirja. Silti juuri tämä puuttui ja hooksin oli kirjoitettava se. Lähtökohtana oli ristiriita, jossa rakkaudesta ikään kuin puhuvat kaikki eikä siitä silti voi puhua juuri missään. Rakastamisesta oli tullut heikkojen hommaa. Kulttuurimmekaan ei tue rakkautta, vaan vääristää sitä. Rakkaus muuttaa kaiken murahtaa kyynisyydelle ja rakkautta verhoavalle mysteerille, jotka molemmat ovat luikkineet karkuun jo muutaman sivun jälkeen, kun bell hooks pääsee vauhtiin.

Bell hooks on yhdysvaltalainen erityisesti rotua, sukupuolta ja luokkaa käsitellyt aktivisti, kirjailija ja professori. Teoksensa muistuttaa muodoltaan lauserakenteita myöten angloamerikkalaista populaaria tietokirjaa, joka rakentuu omien kokemuksien ja myös muun kirjallisuuden kautta. Kuitenkin se on taattua hooksia, jossa kyytiä saavat kapitalismi ja patriarkalismi. Eletty elämä tuo tekstiin sekä häpeilemätöntä rehellisyyttä että lämmintä lempeyttä.

Rakkaus on valtava ja usein vaikeasti määriteltävä – vaikka hook käsitettä ympäröivää epämääräisyttä halveksuu. Aiheeseen löytyisikin lukemattomia tulokulmia, ja hooks lähestyy sitä intohimoisen kokonaisvaltaisesti kirkkauden, oikeudenmukaisuuden, rehellisyyden, sitoutumisen, hengellisyyden, arvojen, ahneuden, yhteisön, vastavuoroisuuden, romanssin, menetyksen, parantumisen ja kohtalon mukaan nimettyjen lukujen alla. Vaikka kaikki hooksin argumentit eivät puhuttele, kokonaisuus vakuuttaa ja palkitsee. Hooksin puhe rakkaudesta tervehdyttää.

Antoisinta on rakkauden paikan pohtiminen yhteiskunnassa. Rakkaus liikuttaa jokaista meistä omissa elämissämme rakastumisena, rakastamisena, kaipauksena, pettymyksinä ja rakkauden puutteen aiheuttamien jälkien korjaamisena. Silti yhteisöissämme ja instituutioissamme käyttäydymme kuin millään tällä ei olisi merkitystä. Rakkaus ei ihan nopeasti löydy esimerkiksi työstä, kansainvälisestä politiikasta tai akateemisesta maailmasta, vaan lähinnä vain populaarikulttuurista. Onneksi maailma muuttuu, ja kirjan ilmestymisen (alkuperäisteos All About Love julkaistiin vuonna 2000) jälkeen affektiivinen käänne on alkanut tuottaa yhä enemmän tietoa tuntemisesta ja sen merkityksestä myös paikoissa, joissa emme sitä ennen ole nähneet.

Hooksin kiinnostavista teoksista on aikaisemmin suomennettu vain Valistava kasvatus (Kansanvalistusseura 2007). Suomalaiseen keskusteluun mahtuu hooksia vielä runsaasti – olisiko seuraavana vuorossa intersektionaalisen feminismin klassikko Ain’t I a Woman? Maija Lähteenmäki