Avainsana-arkisto: Kaunokirjat

Nabila

Sami Michael

Nabila

MANSARDA SUOM. TARJA PHILIP

Nopeasti luettava romaani, joka kuvaa ihmisiä umpisolmuksi kietoutuneen konfliktin keskellä. Israelissa ja Palestiinassa viholliskuvat ovat tiukassa, mutta Sami Michael pyrkii romaanillaan rikkomaan me ja ne -jakoa ja tarkastelemaan maailmaa vastakkaisista näkökulmista.

Palestiinalainen Nabila on joutunut Israelin perustamissodan yhteydessä pakenemaan kodistaan, ja myllerryksessä hän on kadottanut pienen poikavauvansa. Myöhemmin hän löytää juutalaiseksi kasvatetun, aikuisen poikansa. Seuraa identiteetin, juurien ja perheen merkityksen etsimistä ja pohtimista.

Kirja keskittyy äidin ja pojan suhteeseen sekä kummallakin puolella heräävään epäluuloon ja toisaalta uteliaisuuteen. Sekä Israelin että palestiinalaisten harjoittama väkivalta tuodaan esiin, eikä kumpikaan osapuoli ole yksiselitteisesti hyvä tai paha. Viesti on tärkeä, mutta toisaalta kirja antaa ymmärtää, että kyseessä olisi tasapuolinen konflikti, mikä ei ole lainkaan itsestäänselvää.

Kiinnostavasta aiheestaan huolimatta kirja jättää harmillisen tyhjän vaikutelman, eikä saa lukijaa otteeseensa. On vaikea sanoa, johtuuko se tarinasta itsestään vai suomennoksesta. Jotain kuitenkin puuttuu.

Anna Juhola

Kaikki pysyväinen haihtuu pois

Darragh McKeon

Kaikki pysyväinen haihtuu pois

ATENA SUOM. ULLA LEMPINEN

Karl Marxin Kommunistisesta manifestista nimensä lainaava kirja kertoo sekin erään maailman romahduksesta. Nuoren irlantilaiskirjailijan esikoinen sijoittuu glasnostin ja perestroikan aikaiseen Neuvostoliittoon. Tärkeä kiinnepiste on Tšernobylin ydinonnettomuus, joka kuvastaa koko sosialistisen järjestelmän rappiota ja mädännäisyyttä.

McKeonin teos tuo monessa kohtaa mieleen nobelisti Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaanin Tšernobylistä nousee rukous, ja kirjailija mainitseekin teoksen lopun lähdeluettelossaan. Ja hyvä että mainitseekin, sillä monet Tšernobyliin sijoittuvien jaksojen yksityiskohdat löytyvät myös Aleksijevitšin erinomaisesta teoksesta.

Lienee epäreilua verrata esikoista nobelistin pääteokseen, mutta on silti vaikea keksiä, miksi jälkimmäisen luettuaan haluaisi tarttua McKeonin kirjaan. Kaunokirjallinen muoto ei vain tavoita aihetta samalla syvyydellä kuin karu ja paljas dokumenttiromaani. Aleksijevitšin oikeilta ihmisiltä esiin kaivamat todistukset tuntuvat voimakkaammilta, kuin McKeonin romaania varta vasten luotujen henkilöhahmojen ahdinko. Suomennos on hyvin tehty, mutta tarinana Kaikki pysyväinen haihtuu pois ei tee sen kummempaa vaikutusta. Esko Juhola

Haudattu jättiläinen

Kazuo Ishiguro

Haudattu jättiläinen

TAMMI SUOM. HELENE BÜTZOW

Tuoreessa romaanissa liikutaan kelttien ja saksien mailla. Britanniassa vallitsee rauha, vaikka Kuningas Arthur onkin jo siirtynyt manan majoille. Kyseessä ei ole perinteistä fantasiaa, vaikka tutut jättiläiset, keijut ja lohikäärmeet ovatkin mukana. Yhtä hyvin kirja toimisi myös historiallisena romaanina. Vaikka se onkin klisee, niin tämä on fantasiaa niille, jotka eivät sitä yleensä kuluta.

Tarina kertoo vanhasta pariskunnassa eli Axlista ja Beatricesta. He lähtevät kotikylästään etsimään poikaansa, mutta eivät oikein muista, minne päin kulkea. Matkan varrella pari kohtaa niin ystäviä kuin vihollisia; mukaan lyöttäytyy nuorukainen, soturi sekä entinen pyöreän pöydän ritarikin. Kaukana ollaan Tolkienin eeppisestä tai Martinin mahtipontisesta kerronnasta. Enemmän yhtymäkohtia löytyy Andrzej Sapkowskin Noituri-sarjaan.

Teemana on unohtaminen sekä anteeksianto, joten siinä mielessä Haudatussa jättiläisessä on paljon samaa kuin Yann Martelin Beatrice ja Vergiliuksessa – muutenkin kuin pelkän päähenkilön nimen kanssa. Hiljalleen traumat paljastuvat ja haavat aukeavat, kunnes on jo liian myöhäistä. Upeasta suomennoksesta vastaava Helene Bützow on kääntänyt myös Martelia. Ilkka Tuokko

Rakkaus muuttaa kaiken

Bell Hooks

Rakkaus muuttaa kaiken

NIIN & NÄIN. SUOM. ELINA HALTTUNEN-RIIKONEN

Rakkaudesta on kirjoitettu jokunen kirja. Silti juuri tämä puuttui ja hooksin oli kirjoitettava se. Lähtökohtana oli ristiriita, jossa rakkaudesta ikään kuin puhuvat kaikki eikä siitä silti voi puhua juuri missään. Rakastamisesta oli tullut heikkojen hommaa. Kulttuurimmekaan ei tue rakkautta, vaan vääristää sitä. Rakkaus muuttaa kaiken murahtaa kyynisyydelle ja rakkautta verhoavalle mysteerille, jotka molemmat ovat luikkineet karkuun jo muutaman sivun jälkeen, kun bell hooks pääsee vauhtiin.

Bell hooks on yhdysvaltalainen erityisesti rotua, sukupuolta ja luokkaa käsitellyt aktivisti, kirjailija ja professori. Teoksensa muistuttaa muodoltaan lauserakenteita myöten angloamerikkalaista populaaria tietokirjaa, joka rakentuu omien kokemuksien ja myös muun kirjallisuuden kautta. Kuitenkin se on taattua hooksia, jossa kyytiä saavat kapitalismi ja patriarkalismi. Eletty elämä tuo tekstiin sekä häpeilemätöntä rehellisyyttä että lämmintä lempeyttä.

Rakkaus on valtava ja usein vaikeasti määriteltävä – vaikka hook käsitettä ympäröivää epämääräisyttä halveksuu. Aiheeseen löytyisikin lukemattomia tulokulmia, ja hooks lähestyy sitä intohimoisen kokonaisvaltaisesti kirkkauden, oikeudenmukaisuuden, rehellisyyden, sitoutumisen, hengellisyyden, arvojen, ahneuden, yhteisön, vastavuoroisuuden, romanssin, menetyksen, parantumisen ja kohtalon mukaan nimettyjen lukujen alla. Vaikka kaikki hooksin argumentit eivät puhuttele, kokonaisuus vakuuttaa ja palkitsee. Hooksin puhe rakkaudesta tervehdyttää.

Antoisinta on rakkauden paikan pohtiminen yhteiskunnassa. Rakkaus liikuttaa jokaista meistä omissa elämissämme rakastumisena, rakastamisena, kaipauksena, pettymyksinä ja rakkauden puutteen aiheuttamien jälkien korjaamisena. Silti yhteisöissämme ja instituutioissamme käyttäydymme kuin millään tällä ei olisi merkitystä. Rakkaus ei ihan nopeasti löydy esimerkiksi työstä, kansainvälisestä politiikasta tai akateemisesta maailmasta, vaan lähinnä vain populaarikulttuurista. Onneksi maailma muuttuu, ja kirjan ilmestymisen (alkuperäisteos All About Love julkaistiin vuonna 2000) jälkeen affektiivinen käänne on alkanut tuottaa yhä enemmän tietoa tuntemisesta ja sen merkityksestä myös paikoissa, joissa emme sitä ennen ole nähneet.

Hooksin kiinnostavista teoksista on aikaisemmin suomennettu vain Valistava kasvatus (Kansanvalistusseura 2007). Suomalaiseen keskusteluun mahtuu hooksia vielä runsaasti – olisiko seuraavana vuorossa intersektionaalisen feminismin klassikko Ain’t I a Woman? Maija Lähteenmäki