Syyskuussa 2020 Roskomsvoboda-kansalaisjärjestö järjesti yhteistyössä Yhteiskunnallisten teknologioiden hautomon kanssa kaksipäiväisen Demhack-hackathonin, joka kokosi järjestöaktiivit ja it-ammattilaiset hetkeksi saman katon alle Moskovassa. Novaja Gazeta oli mukana tukemassa tapahtumaa omalla tiedotuspanoksellaan ja informaatio-osaamisellaan.

Tapahtumassa aktivistit sekä laaja kirjo it-osaajia, kuten ohjelmistokehittäjiä, graafisia suunnittelijoita ja projektijohtajia, kehittivät uusia ratkaisuja digiajan kansalaisongelmiin. Demhack-tapahtuman tuloksena syntyi joukko sovelluksia, jotka auttavat suojaamaan luottamuksellisia tietoja, turvaamaan sananvapautta sekä seulomaan valeuutisia.

Demhackissä oli mukana 16 projektia ja yli 60 osallistujaa eri puolilta Venäjää. Lisäksi muutama henkilö osallistui Sveitsistä ja Tšekistä etäyhteyden kautta. Suurin osa osallistujista oli 20–24-vuotiaita. Tapahtuma toteutettiin avoimen lähdekoodin periaatteella ja sovellusten prototyypit julkaistiin avoimesti. Näin kaikki materiaali on asiasta kiinnostuneiden vapaassa käytössä. Jatkokäsittelyn mahdollisuus hyödyttää paitsi kehittäjäyhteisöä, myös koko it-alaa yleisesti.

”Maailmassa järjestetään paljon tapahtumia, joissa kirjoitettu koodi julkaistaan avoimesti. Sitä voi tutkia vapaasti, kehittää ideoita eteenpäin ja luoda jälleen jotain uutta. Demhack-tapahtuma tuotti huomattavan määrän käyttökelpoista koodia. Sitä kautta teimme maailmasta hitusen paremman paikan. Ja juuri siihen it-aktivismilla pyritään: kirjoitettu koodi jaetaan, jotta sitä voidaan käyttää yhä uudestaan, uusiin tarkoituksiin”, kertoo Roskomsvobodan tekninen johtaja Stanislav Šakirov.

Hakkerit yhteiskunnan palveluksessa

Hackathonit ovat Venäjällä suhteellisen suosittu tapahtumakonsepti, ja niitä järjestetään paljon. Järjestäjiä on laidasta laitaan aina valtiollisista toimijoista erilaisiin järjestöihin ja yliopistoihin saakka. Tapahtumia, joissa syntyy konkreettisia tuloksia sovellusten muodossa, on kuitenkin verrattain vähän.

”Harva tapahtuma tuottaa varsinaisia lopputuotteita. Yleensä vain sellaiset projektit, jotka tähtäävät startup-yrityksen perustamiseen ja tekevät vakavasti otettavan liiketoimintasuunnitelman, saattavat realisoitua todelliseksi toiminnaksi”, selvittää Demhackin tuomariston jäsen, Informatsionnaja kultura -järjestön johtaja Ivan Begtin.

Common Data -sovelluksen kehitysryhmään kuulunut Anastasija Gisina on kokenut osallistuja: hänen matkalaukkuaan koristaa yli 40 hackathon-tarraa. Hän katsoo, että tapahtumien tarkoitus on ennen kaikkea tukea osallistujien taitojen kehittymistä, ei niinkään itse projektien täydellistä valmistumista.

”Hackathonit, joiden lopuksi esitellään tukku uusia sovelluksia, voidaan laskea yhden käden sormilla.  Mielestäni siinä ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä, koska suurimmalla osalla osallistujista on jokin aivan muu tavoite kuin startup-yrityksen perustaminen. He haluavat oppia uutta ja tulevat paikalle jonkun ystävänsä kutsumana. Yleensä osallistujissa ei ole kovin paljon niitä, joilla on palava halu lanseerata joku uusi juttu. Ja sellaisia, jotka kehittävät tuotteensa lopulta täysin valmiiksi, on vielä vähemmän”, selvittää Gisina.

Hackathoneja voidaankin luonnehtia eräänlaisiksi it-osaajien luovuustyöpajoiksi, joihin osallistutaan hyvin monenlaisista syistä: halutaan tutustua samanhenkisiin ihmisiin, havainnoida alan ihmisten yleistä osaamistasoa, testata ja kehittää omia taitoja sekä päivittää tietämystä alan uusista käytännöistä. Opiskelijalle hackathon voi olla loistava tilaisuus kerätä kokemusta ja näyttöjä omaan portfolioon. Tapahtumien järjestäjät taas etsivät projekteja, joissa on riittävästi potentiaalia jatkokehitykseen.

”Hackathonit ovat ainutlaatuinen sekoitus it-väen illanviettoa, asiantuntijakonsultaatiota, ryhmätyötä, verkostoitumista, läpi yön jatkuvaa tiivistä koodaamista sekä tietenkin kilpailua, jossa haravoidaan esiin alan parhaat osaajat. Kyvykkyys ja hyvät ideat kohtaavat niin, että voi syntyä myös yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä sovelluksia. Eikä pidä unohtaa sitä, että projekteissa luodaan valtava määrä uutta materiaalia, jonka avulla voidaan edistää tärkeiden arvojen mukaisten asioiden, kuten yksityisyydensuojan, tietoturvan ja avoimen tiedonjaon, kehitystyötä”, kertoo Roskomsvobodan tiedottaja Natalja Malyševa.

Demhackin kaltaiset tapahtumat ovatkin tärkeitä erityisesti siksi, että ne tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden kokoontua yhteen ratkomaan yhteiskunnallisiin teemoihin liittyviä haasteita digitaalisen kehityksen tarjoamia keinoja hyödyntäen. Ohjelmoijat voivat esitellä yhteiskunta-aktivisteille konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja aktivistit taas välittää it-maailman edustajille humaaneja arvojaan ja ajatuksiaan.

Common Data -projektin käyttökokemussuunnittelijan Veronika Volkovan mukaan teknologian yhdistäminen yhteiskunnan kipupisteisiin on erinomainen idea: “Se on ainoa tapa tuottaa ratkaisuja, jotka todella toimivat nykymaailmassa. Teknologia täysin irrallaan yhteiskunnallisesta kontekstista on oikeastaan aika turhaa.”

Yksi tuomariston jäsenistä, kansainvälisen SecDev-säätiön koordinaattori Tattu Mambetalijeva korostaa, että yksi Demhackin tärkeimmistä tehtävistä oli tuoda juuri nyt esiin kansalaisten digitaalisten oikeuksien suojelemisen ajankohtaisuus.

“Demhackin kaltaiset tapahtumat luovat alustan hyville ideoille, mutta ne lisäävät samalla myös yleistä tietoisuutta yhteiskunnallisista ongelmista. Tapahtuman ansiosta ihmiset tietävät taas vähän enemmän niistä riskeistä, joiden kanssa väistämättä olemme tekemisissä”, asiantuntija kuvailee.

“Kun julkistimme Roskomsvobodan kanssa tämän teeman ja siihen liittyvän, yhdessä kehittämämme uusien digitaalisten oikeuksien kokonaisuuden, meistä tuli kerralla tämän aihealueen edelläkävijöitä. Ei pelkästään siksi, että järjestimme ensimmäisen aiheeseen liittyvän hackathonin Venäjällä, vaan myös siksi, että olimme ensimmäisiä, jotka ylipäätään alkoivat viedä asiaa eteenpäin”, kertoo Yhteiskunnallisten teknologioiden hautomon tapahtumajohtaja Alisa Tsvetkova.

Kahdeksan viime vuoden aikana hautomo on ollut mukana järjestämässä yli kymmentä erilaista hackathon-tapahtumaa. Roskomsvobodalle Demhack oli ensimmäinen hackathon, mutta se on jo ilmoittanut olevansa kokemukseen erittäin tyytyväinen ja haluavansa jatkaa yhteistyötä samanlaisten tapahtumien merkeissä.

Projektien parhaimmisto

Demhackin alussa työryhmät esittelivät projektinsa ja lähtivät sitten työstämään niitä eteenpäin mentoreiden tuella. Mentoreina toimineet ammattilaiset olivat tietoturva-asiantuntijoita, digitaalisten palveluiden lainsäädännön hallitsevia juristeja, myynnin ja markkinoinnin osaajia, liiketoimintakonsultteja, tuotekehittelijöitä sekä teknisiä ja graafisia suunnittelijoita.

Toisen päivän lopussa tuomaristo arvosteli 16 projektia ja palkitsi kuusi mielestään parasta työtä, jotka pääsivät kilpailun finaaliin. Finaalivaiheen projekteja autettiin kehittymään vielä asteen verran valmiimmiksi erilaisten tehtävien avulla. Yhteiskunnallisten teknologioiden hautomo palkitsi yhden projektin rahapalkinnolla. Esittelemme tässä kaksi palkittua sovellusaihiota.

Stop 282

Stop 282 on erityisesti toimittajille tarkoitettu sovellus, johon voi syöttää tuottamansa tekstin ja löytää ne kohdat, jotka mahdollisesti rikkovat rikoslain pykälää 282. (1) Sovellus säästää huomattavasti aikaa, koska artikkelit voi tarkastaa yksinkertaisesti ajamalla ne sovelluksen läpi ennen julkaisua. Eri medioiden toimituksissa on haasteita pysyä kartalla muuttuvan lainsäädännön yksityiskohdista, mikä aiheuttaa konkreettisen riskin niiden toiminnalle. Sovelluksen etu on siinä, että sitä päivitetään jatkuvasti muuttuvien asetusten mukaiseksi, joten käyttäjän ei tarvitse uhrata aikaa tilanteen seuraamiseen tai pelätä yllättäviä oikeudellisia seuraamuksia.

Sovellus merkitsee selkeästi tekstin ongelmakohdat, kuten kirosanat ja viittaukset Venäjällä ääriliikkeiksi katsottuihin järjestöihin. Tuomariston jäsen, Median oikeuksien puolustuskeskuksen (MMDC) johtava juristi Galina Arapova kertoo, että pykälä 282 on erityisen hankala median toiminnan kannalta, eikä pelkkä tekstin tarkastaminen ekstremististen materiaalien rekisterin avulla ole riittävä toimenpide, mikäli haluaa varmuudella välttää ongelmat.

”On olemassa aihealueita, joita käsitellessä erityisesti verkkomediat hyötyvät tämänkaltaisesta sovelluksesta. Viranomaispuolelta ainakin Roskomnadzor käyttää automaattisia ohjelmia verkon valvontaan. Miksei siis mediakin voisi käyttää sellaisia suojatakseen itseään? On kuitenkin hyvä muistaa, että Stop 282:n kaltaisissa hankkeissa pitää aina olla mukana sekä median edustajia että lakiasiantuntijoita, muuten lopputulos ei ole toimiva. Hyvä esimerkki onnistuneesta sovelluksesta on rekisteröityneiden mediatoimijoiden käytössä oleva ohjelma, joka tunnistaa automaattisesti sopimatonta kielenkäyttöä sisältäviä katkelmia”, lisää Arapova.

Orange

Orange on internetpohjainen virtuaalinen arkisto, joka säilyttää käyttäjän luottamukselliset tiedot turvallisesti. Tiedostot ovat salatussa muodossa ja vain tiedostoavaimen haltija voi purkaa salauksen. Tiedostorakennetta käsitellään keskusmuistissa, joten se ei tallennu käyttäjän kiintolevylle.

Sovellus voidaan ottaa käyttöön suoraan omalla laitteella verkon kautta tai sille voidaan luoda erillinen looginen levyasema, jonka kautta tietoja on mahdollista käsitellä missä tahansa ohjelmassa. Orange on tarkoitettu toimittajien ja tietoturva-asiantuntijoiden lisäksi kaikille, jotka tarvitsevat turvallisen säilytyspaikan tärkeille tiedoilleen.