Ajankohtaista

Le Monde Diplomatique lehti ilmestyy 18 eri kielellä ja eri editioita on 29. Yli kaksi miljoonaa ihmistä kaikkialla maailmassa lukee lehteä. Suomen Le Monde diplomatique on ilmestynyt vuodesta 2007. Lehden erikoispiirteenä on, että se julkaisee myös riippumattoman venäläisen Novaja Gazetan artikkeleita.

Diplon numerossa 1/2020

Australian uusi vuodenaika: tulipätsi

Voiko tällaista enää kutsua ”luonnonmullistukseksi”, kun katastrofin ainekset ovat yhä vahvemmin todistein peräisin ihmisen toiminnasta?

Naisten asema Tunisiassa ja Venäjällä

Tasa-arvolaki on jäämmässä Tunisiassa haaveeksi.  Venäjällä laki taas sallii perheväkivallan.

Nigeria

Nigeria, Afrikan toiseksi suurin talousmahti, joutuu vastaamaan radikaali-islamistijärjestö Boko Haramin hyökkäyksiin. Alle kymmenessä vuodessa yli neljäkymmentä tuhatta nigerialaista on saanut surmansa terrorismin vastaisessa taistelussa: puolet heistä on tapettu jihadisteja vastaan taistelevien turvallisuusjoukkojen toimesta.

Pohjois-Irlanti

Britannian hallitus ei ole suostunut ottamaan vastuuta roolistaan Pohjois-Irlannin levottomuuksien aikana. Brittihallinnon salainen yhteistyö puolisotilaallisten lojalistiryhmien kanssa on historiallinen painolasti, jolla on pysyviä vaikutuksia.

Bolivian vallankaappaus

Bolivia on sekaisin. Presidentti Evi Morales ajettiinn maanpakoon. Vallan kaapannyt hallinto ei kuitenkaan pysty hillistemään mielenosoituksia.  on lokakuusta lähtien ravistellut kansannousu.

Diplon numerossa 6/2019

Venäläiset naiset haluavat tasa-arvoa ja oikeutta nautintoihinsa

Orgasmista vaikeneminen on Stalinin ajan perintöä.

 Tähtiin tuijottelun paluu

Keinovalo on himmentänyt öisen tähtitaivaan. Viime aikoina on alettu perustaa suojelualueita, joissa pääsee jälleen ihailemaan Linnunrataa. Yövalaistus haittaa ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Se herättää myös laajemman kysymyksen, johon yhteiskunta joutuu ennen pitkää vastaamaan: mitkä ovat meidän todelliset elintärkeät tarpeemme?

Amazonia

Brasilian ilmastoskeptinen presidentti Jair Bolsonaro ajaa politiikkaa, jonka seurauksena metsiä tuhotaan. Mutta onko muilla mailla oikeutta puuttua asiaan? Maailmanvallat ovat jo pitkään ideoineet, mitä Amazonille pitäisi tehdä.

Turkki ja Venäjä – kuka huijaa ketä Syyriassa?

Turkin armeija valtasi lokakuun alussa osan Koillis-Syyriasta ja teki näin lopun kurdien demokraattisesta valtioliittokokeilusta Rojavassa. Rojava on tarkoitus varata turkkilaisyritysten toiminta-alueeksi.

 Laaja teemakokonaisuus korruptiosta

Korruptio on yksi vallan brutaaleimmista muodoista riippumatta siitä, kierretäänkö sen avulla lakeja vai ostetaanko sillä ääniä. Mutta ovatko tätä vitsausta vastaan taistelevien tavoitteet aina niin jaloja kuin he antavat ymmärtää? Raportit Venäjältä, Brasiliasta, Intiasta, Persianlahdelta ja Ranskasta.

Diplon numerossa 5/2019

Hong Kong osoittaa mieltään

Kaikki meni pieleen jo 2014, kun Kiina kieltäytyi hallintojohtajan valinnasta äänestyksellä.

Venäläiset barrikadeilla

Tyytymättömyys vallanpitäjiä kohtaan kasvaa Venäjällä. Muutos on merkittävä Krimin valtauksen ajoista. Venäjällä aktivistit nähdään nykyään sankarillisina. Heidän toimintansa nähdään ihailtavana jopa silloin, kun he vastustavat viranomaisia. Ihmiset ovat valmiita tekemään aloitteita ja toimimaan, väittää tutkija Mihail Dmitrijev.

Balkan

Täällä Välimeri on saastunut, horisontin rikkovat sotalaivat, taivaalla lentävät hävittäjät ja droonit. Tervetuloa Gazan kaistaleelle, ylikansoitetulla alueelle, jossa asuu kaksi miljoonaa ihmistä 365 neliökilometrillä ja jota Israel piirittää.

Maailman suurin avovankila

Joka vuosi viitisenkymmentä luonto- tai kulttuurikohdetta asettuu ehdokkaaksi Unescon maailmanperintöluetteloon, jotta niitä alettaisiin suojella koko ihmiskunnan eduksi. Vaikka nimitys tuntuu palkitsevalta, maailmanperintöluetteloon pääseminen voi osoittautua tuhoisaksi.