Kaikki pysyväinen haihtuu pois

Darragh McKeon

Kaikki pysyväinen haihtuu pois

ATENA SUOM. ULLA LEMPINEN

Karl Marxin Kommunistisesta manifestista nimensä lainaava kirja kertoo sekin erään maailman romahduksesta. Nuoren irlantilaiskirjailijan esikoinen sijoittuu glasnostin ja perestroikan aikaiseen Neuvostoliittoon. Tärkeä kiinnepiste on Tšernobylin ydinonnettomuus, joka kuvastaa koko sosialistisen järjestelmän rappiota ja mädännäisyyttä.

McKeonin teos tuo monessa kohtaa mieleen nobelisti Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaanin Tšernobylistä nousee rukous, ja kirjailija mainitseekin teoksen lopun lähdeluettelossaan. Ja hyvä että mainitseekin, sillä monet Tšernobyliin sijoittuvien jaksojen yksityiskohdat löytyvät myös Aleksijevitšin erinomaisesta teoksesta.

Lienee epäreilua verrata esikoista nobelistin pääteokseen, mutta on silti vaikea keksiä, miksi jälkimmäisen luettuaan haluaisi tarttua McKeonin kirjaan. Kaunokirjallinen muoto ei vain tavoita aihetta samalla syvyydellä kuin karu ja paljas dokumenttiromaani. Aleksijevitšin oikeilta ihmisiltä esiin kaivamat todistukset tuntuvat voimakkaammilta, kuin McKeonin romaania varta vasten luotujen henkilöhahmojen ahdinko. Suomennos on hyvin tehty, mutta tarinana Kaikki pysyväinen haihtuu pois ei tee sen kummempaa vaikutusta.
Esko Juhola