Venäjän vuosi 2018 – mielialojen kehitys tilastojen valossa

ANDREI LIPSKIJ

VENÄJÄN TALOUSTILANNE heikentyi sekä valtion että kotitalouksien tasolla vuoden 2018 aikana. Reaalitulot laskivat, työttömyysluvut nousivat ja yhä suuremmalla osalla yrityksistä on maksuvaikeuksia. Talouden kasvu on pysähtynyt ja hinnat nousseet etenkin suurimpien kaupunkien ulkopuolella. 

Sanktiot alkavat purra ja talous sakkaa

Erityisesti verotuksen kiristyminen ja eläkeuudistus ovat aiheuttaneet kansalaisten keskuudessa tyytymättömyyttä: 

90 % venäläisistä vastusti eläkeuudistusta.

Levadan mukaan samaan aikaan eläkeuudistuksen kanssa tapahtui muutos, joka liittyi länsivastaisen propagandan tehokkuuteen: se ei toiminut enää yhtä hyvin. Syy tähän on todennäköisesti julkisuuden huomion painopisteen siirtyminen hetkeksi pois ulkopolitiikasta. Myös suhtautumisessa muihin maihin tapahtui yllättävä käänne positiiviseen suuntaan:

42 % venäläisistä kertoi suhtautuvansa ainakin jossain määrin myönteisesti Yhdysvaltoihin ja yhdysvaltalaisiin. 

Myönteisemmistä mielikuvista huolimatta pakotteet huolestuttavat venäläisiä entistä enemmän. Niiden vaikutus on kumuloitunut ja näkyy nyt selvästi elinkeinoelämän aktiivisuuden heikentymisenä sekä tavallisen kuluttajan arjessa. 

Aluksi pakotteiden ajateltiin koskevan eliittiä, joten kansa ei juurikaan reagoinut niihin. Lisäksi julkisuudessa painotettiin sanktioiden johtuvan lännen vihamielisyydestä Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Levadan tulokset osoittavat myös, että pakotteiden syy-yhteys Krimin ja Syyrian tapahtumiin on jäänyt epäselväksi keskivertovenäläiselle.

Kokemus epävakaudesta herättää pelkoja 

Taloudellinen epävarmuus on yksi syy siihen, että venäläiset kokevat elämänsä epävakaammaksi ja suhtautuvat entistä pelokkaammin tulevaisuuteen. Vielä vuonna 2014 tutkimuksissa selkeästi havaitut vakauden ja turvallisuuden kokemukset sekä ylpeys isänmaasta ovat vaihtuneet epävarmuuteen ja huoleen, joita kokee jo yli 50 prosenttia kansalaisista. Ihmiset kokevat, että heillä on yhä vähemmän vaikutusvaltaa omaan elämäänsä.

64 % venäläisistä kertoo olevansa masentunut tai väsynyt, pelkäävänsä tulevaisuutta ja kokevansa stressiä erityisesti toimeentuloonsa liittyen.

Erilaiset pelot ovat lisääntyneet. Eniten pelätään läheisten ja omien lasten puolesta – tämä on jopa 80 prosentille kansalaisista suurin pelonaihe. Poliittisiakin pelkoja on: venäläiset pelkäävät enemmän vallan kansaan kohdistamaa mielivaltaa sekä mahdollista uutta voimakkaan repression aikakautta. Yksi pelko kasvoi kuitenkin vuonna 2018 tilastollisesti muita voimakkaammin:

57 % vastanneista ilmoitti pelkäävänsä suurta maailmanlaajuista sotaa erittäin paljon.

Jatkuvat sotilaalliset konfliktit ja kiristyneet välit länteen ovat herättäneet pelon suursodasta. Venäjän historiassa on runsaasti esimerkkejä siitä, miten asiat voivat luisua väärään suuntaan. Nämä tragediat ovat kansalla tuoreessa muistissa, eikä niitä voi poistaa propagandalla.

79 % kansasta toivoo välien länteen normalisoituvan.

Maan hallinto ja Putin

Ongelmien seurauksena luottamus maan hallintoon on pudonnut rajusti. Tämä koskee sekä ministerejä että duumanedustajia. Ulkoministeri Sergei Lavrovia sekä puolustusministeri Sergei Šoigua kohtaan koettu luottamus laski 15–17 prosenttia. Saman verran aleni usko Vladimir Putinin kykyyn johtaa maata.

39 % vastanneista kertoo luottavansa presidenttiin. Edellinen luku oli 59 %. 

61 prosenttia vastanneista katsoo Putinin olevan henkilökohtaisesti vastuussa maan ongelmista. Tyytymättömyys presidentin toimintaan on kasvanut kaikissa väestöryhmissä, mutta nuoret erottuvat muista erityisen alhaisella kannatusprosentilla.

58 % 25–35-vuotiaista kannattaa istuvaa presidenttiä.

Vertailun vuoksi: eläkeikäisten keskuudessa Putinin kannatus oli 80 prosenttia. Aikaisemmin maan nuoriso oli vahvasti Putinin takana, mutta nyt siitä on tullut kaikkein kriittisimmin valtaan suhtautuva väestönosa. Lisäksi 51 prosenttia nuorista suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltoihin. Heidän asenteisiinsa vaikuttaa oletettavasti se, että he seuraavat aktiivisesti muuta kuin valtamediaa ja ovat kiinnostuneita lännestä ja sen nuorisokulttuurista. Näin ollen he suhtautuvat kriittisesti vallan länsivastaiseen propagandaan.

 

Tilastografiikat: Veronika Tsotsko, Novaja Gazeta

Tilastot ovat Levada-keskuksen vuoden 2018 aikana toteutettujen mielipidemittausten tuloksia. Tilastoja koskevat kommentit perustuvat keskuksen johtajan Lev Gudkovin Novaja Gazetalle antamaan haastatteluun. 

NG 144/2018

Suom. Marjo Mustonen

Kiinnostava juttu, eikö vain?

Le Monde diplomatique:
reportaaseja ja analyyseja kaikkialta maailmasta.
Tilaa Diplo printtinä ja diginä täältä!

Torjunta-aineiden sairastuttamien maanviljelijöiden taistelujen tie Ranskassa
Virkamiesten lahko?